Maaliskuussa lukupiirimme kokoontui käsittelemään Yū Mirin kirjaa Uenon asema. Kirjan kertoja on kuollut koditon mies, joka häilyy haamuna vanhoilla kulmillaan ja käy läpi elämäänsä. Romaani nojaa todellisiin tapahtumiin, kuten nykyisen keisari Naruhiton syntymään vuonna 1960 ja Tokion olympialaisiin vuonna 1964. Miehellä on ollut perhe, jonka elämässä hän ei kuitenkaan liikkuvan reissutyönsä vuoksi ollut kovin paljon läsnä.
Kirjan tiedot
Yū Miri
Uenon asema
Suom. Raisa Porrasmaa
Sammakko
152 s.
Tästä alkaa toimittaja Eeva Erosen kirjoittama kirja Jättiläisen askeleet – matka Kiinan talouteen. Kirja dokumentoi vakuuttavasti Kiinan taloushistorian kolme viimeistä vuosikymmentä ja kertoo, kuinka Aasian jättiläinen kuroi kiinni länsimaiden etumatkan ja kasvoi maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi.
Uudistuksen arkkitehti oli Deng Xiaoping (1904–1997), joka halusi Kiinan imevän uusia ajatuksia ulkomailta. Kapitalistinen hapatuskin kävi, kunhan uudistukset vain tapahtuisivat kommunistisen puolueen tiukassa ohjauksessa. Vaurastuminen sallittiin joillekin alueille ja ihmisille. Uskottiin nimittäin, että aikaa myöten toisten keräämästä taloudellisesta hyvästä varisisi murusia myös köyhempien taskuun.
Kumma kyllä, valumaefekti ei toiminut sen paremmin Kiinassa kuin missään muuallakaan maailmassa. Sen sijaan eriarvoisuuden kuilu tavallisten kiinalaisten välillä alkoi levetä – ja varsin nopeassa tahdissa. Kolikon toinen puoli oli sitten hurja talouskasvu: Kiinan talous kasvoi Dengin valtaantulon jälkeen keskimäärin kymmenen prosenttia vuodessa.
Sittemmin tahti on hidastunut ja Kiinan talouden perustavanlaatuiset ongelmat ovat nousseet yhä vahvemmin esille. Väki vanhenee, korruptio on maan tapa ja ilma on sakeana saasteista. Yskivää talouskasvua on totuttu elvyttämään kiihdyttämällä rakentamista, mutta temppu alkaa olla aikansa elänyt.
Jättiläisen askeleissa yleinen taso ja yksilötaso kohtaavat luontevasti, ja kokonaisuudesta on vaikea löytää moitteen sijaa. Kuvitusta on niukalti, mutta onneksi teksti kantaa kokonaisuutena niin hyvin, että vähemmälläkin silmäkarkilla pärjää. Toistoa tekstissä on jonkin verran, mutta ei liialti. Ja itse tekstihän kulkee juuri niin hyvin kuin hyvän toimittajan tekstin voisi olettaakin kulkevan.
Nyt Kiina on tienristeyksessä, ja onkin mielenkiintoista seurata, mihin suuntaan jättiläinen ottaa seuraavan askeleensa. Saako se siirrettyä talouskasvunsa kestävälle pohjalle? Haastavatko tavalliset kiinalaiset puolueen yksinvallan? Muun muassa näiden kysymysten pohtimiseen Jättiläisen askeleet antaa erinomaiset eväät.
Mitä muut ovat sanoneet samasta teoksesta:
Kirja oli ehdokkaana Tietokirjallisuuden Finlandia -palkinnon saajaksi vuonna 2017.
Arvio julkaistu myös Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta -lehden numerossa 6/2017.
