Varsin moni japanilainen teos kääntyy suomeksi vasta, kun se on saanut nimeä ja näkyvyyttä englanniksi. Tämä pätee esimerkiksi Hiromi Kawakamiin, Haruki Murakamiin ja Sayaka Murataan. On vaikea sanoa, mistä tämä johtuu, mutta ehkä kääntäjien on helpompi vakuuttaa kustantaja siitä, että kirjalle on kysyntää, kun kirja on tavalla tai toisella noteerattu anglosaksisilla markkinoilla. Tämä pätee toki yhtä lailla myös…
Lue lisää
Todetaanpa olennaisin heti alkuun: japanilaisen Keigo Higashinon uusin kirja Namiyan puodin ihmeet ei ole samanlainen arvoituksellinen dekkari kuin kaksi aiempaa suomennosta Uskollinen naapuri (2020) ja Myrkyllinen liitto (2021). Rikosten poluilla käydään toki uutuudessakin, mutta perinteisestä jännäristä ei silti ole kyse. Ennemminkin Namiyan puodin ihmeitä voisi kuvailla maagisten elementtien sävyttämäksi mysteeriksi. Kirjan alussa…
Lue lisää
Mainion Uskollinen naapuri -dekkarin kirjoittajan uutuudessa vanhempi etsivä Kusanagi saa ratkottavakseen visaisen ongelman. Menestyvä yritysjohtaja Yoshitaka Mashiba on kuollut juotuaan myrkytettyä kahvia. Murhaajaksi epäillään vaimoa, joka on kuitenkin ollut murhan tekohetkellä satojen kilometrien päässä. Tutkimukset eivät ota edetäkseen, joten ennen pitkää rikosta ratkomaan liittyy myös edellisestä kirjasta tuttu fysiikan apulaisprofessori Manabu Yukawa eli Galileo-sensei. Keigo… Lue lisää
Klassinen whodunit-dekkari koostuu perin yksinkertaisista aineksista: on rikos, rikoksen uhri ja rikollinen. Pohjimmiltaan tällaisten tarinoiden koukuttavuus on siinä, että lukija haluaa tietää, kuka on syyllinen. Taitava dekkaristi pystyy tietenkin uunottamaan lukijaa ripottelemalla tekstin sekaan hämääviä vihjeitä, jotka ohjaavat häntä uskomaan täysin toisenlaiseen ratkaisuun. Englanniksi tällaisia vihjeitä kutsutaan nimellä red herring eli punainen silakka.
Lue lisää
Japanilaista yhteiskuntaa kuvataan usein hyvin työkeskeisenä ja hierarkkisena. Miehet tekevät vuosikymmenten mittaisen työuran jonkin yrityksen palveluksessa, kantavat uupumatta leivän pöytään ja ovat selkeästi perheen pää. Naisten asema Japanissa on muihin Aasian maihin verrattuna varsin hyvä, sillä useimmat naiset siirtyvät lukio-opintojen jälkeen yliopistoon ja työelämään. Avioitumisen jälkeen monet naiset jäävät kuitenkin kotiin lasten kanssa ja palaavat… Lue lisää