Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomi oli kirjallista takamaata vielä 1700–1800-lukujen taitteessa. Berliinin, Leipzigin, Hampurin ja Wienin kaltaisissa suurissa kaupungeissa kirjakauppojen määrä oli kolminkertaistunut 1700-luvun kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana. Kirjat olivat edelleen verrattain harvinaisia ja kalliita, mutta uskonnollisen kirjallisuuden rinnalla alkoi ilmestyä maallisempia tekstejä. Myös ihmisten lukutaito kehittyi, minkä lisäksi yhä useammalla oli ylipäänsä varaa ostaa kirjoja… Lue lisää
Category Gaudeamus
Svärd & Töyräänvuori: Muinaisen Lähi-idän imperiumit
Itämaisen kirjallisuuden professorinakin toiminut suomalainen Aapeli Saarisalo vietti nuorempana aikaansa arkeologisilla kaivauksilla erityisesti Palestiinan ja Irakin alueilla. Yhteistyötä hän teki muun muassa Agatha Christien aviomiehen, Max Mallowanin, kanssa. Tapasiko Saarisalo itsensä murharouvan jollain kaivauksille suuntautuneella matkallaan? Tätä ei…
Lue lisääJuha Räikkä: Salaliittoteorioiden filosofia
Siihen nähden, kuinka paljon salaliitoteorioista puhutaan, ei suomeksi ole julkaistu kovinkaan montaa perusteellista esitystä aiheen filosofisesta taustasta. Jonas Sivelän Kaiken takana on salaliitto (2015) yritti, mutta ohuehko kirja ei onnistunut kuin raapaisemaan pintaa ja jäi lopulta erilaisten salaliittoteorioiden erittelyksi. Juha Räikän tuore Salaliittoteorioiden filosofia sen sijaan syventyy aiheeseen asiantuntevasti, laajasti ja kiinnostavasti.
Lue lisääJuho Saari: Kuuluisan kuoleman varjo
Isojoelta kotoisin olevan Auli Kyllikki Saaren murha ei unohdu. Vuonna 1953 kotimatkallaan kadonnut nuori nainen löydettiin viiden kuukauden etsintöjen jälkeen kuolleena suohaudasta. Kuoleman oli aiheuttanut todennäköisesti isku kasvoihin, mutta tukehtumistakaan ei voitu täysin sulkea pois. Kyllikki Saaren murhasta on kirjoitettu palstametreittäin, ja viime vuosina kiinnostus on jälleen virinnyt, kun poliisin esitutkinta-aineisto on tullut julkiseksi. Toistaiseksi… Lue lisää
Heli Rantala: Pikisaaresta Pariisiin
Matkailu oli 1800-luvun alkupuolella vielä harvojen herkkua. Matkaa tehtiin purjelaivoilla, postivaunuilla ja jalkapatikassa. Vuosisadan puolivälissä matkaa tehtiin jo höyrylaivoilla ja junilla, jotka lyhensivät matkaan käytettyä aikaa merkittävästi. Samalla uudet kulkupelit aloittivat massaturismin aikakauden, joka jatkuu edelleen. Hauskasti jo 1800-luvulla valitettiin siitä, kuinka ihmiset änkesivät tunnettujen nähtävyyksien luo vain jotta saisivat merkittyä kohteen matkaluetteloonsa.
Lue lisää