Viron sosialistinen neuvostotasavalta eli vuonna 1949 kiihkeän kollektivisoinnin aikaa. Neuvosto-Viron puoluejohtaja Nikolai Karotamm oli vielä saman vuoden alussa kirjelmöinyt Moskovaan, että maatalouden kollektivisointi veisi 2–3 vuotta, mutta Stalinille tämä ei kelvannut. Kun ihmisiä…
Lue lisää
Neuvostoliiton romahtamisen myötä satojen miljoonien ihmisten identiteetiltä putosi pohja. Imperiumin tavoitteena oli ollut luoda ”uusi neuvostoihminen”, joka olisi epäitsekäs, oppinut, terve, voimakas ja innokas edesauttamaan maailmanlaajuista sosialistista vallankumousta. Ihmeellistä kyllä, projekti onnistui, ja vaikka valtio hajosi, neuvostoihminen ei kadonnut mihinkään. Neuvostoihminen on…
Lue lisää
Mao Zedongin jälkeisen Kiinan talous oli pahasti kuralla. Neljä viidesosaa kiinalaisista sai elantonsa maataloudesta, mutta tuotantomäärät olivat surkeita. Mao oli politiikassaan satsannut teollisuuteen, mutta 1970-luvun lopulle tultaessa kiinalaisissa tehtaissa jauhoi edelleen 1950-luvulla Neuvostoliitosta saatu teknologia. Tästä alkaa toimittaja Eeva Erosen kirjoittama kirja Jättiläisen askeleet – matka Kiinan talouteen. Kirja dokumentoi vakuuttavasti Kiinan taloushistorian kolme viimeistä… Lue lisää
Karl Marxin Kommunistisesta manifestista nimensä lainaava kirja kertoo sekin erään maailman romahduksesta. Nuoren irlantilaiskirjailijan esikoinen sijoittuu glasnostin ja perestroikan aikaiseen Neuvostoliittoon. Tärkeä kiinnepiste on Tšernobylin ydinonnettomuus, joka kuvastaa koko sosialistisen järjestelmän rappiota ja mädännäisyyttä. Mckeonin teos tuo monessa kohtaa mieleen nobelisti Svetlana Aleksijevitšin dokumenttiromaanin Tšernobylistä nousee rukous (lue arvio täältä), ja kirjailija mainitseekin teoksen lopun… Lue lisää