Luonnonsuojelulla on leima, jota moni välttää. Näin teki pitkään myös toimittaja Juha Kauppinen, joka kyllä kirjoitti luonnosta ja sen pilaantumisesta mutta ei kuitenkaan omasta mielestään ollut luonnonsuojelija. Kauppisen edelliset kirjat – Talvivaaran vangit (yhdessä Sampsa Oinaalan kanssa) ja Monimuotoisuus –olivat molemmat mainoita kirjoja, mutta Heräämisiä ei ensi alkuun tuntunut yhtä kiinnostavalta. Kirjan luettuani ymmärsin…
Lue lisää
Mao Zedongin jälkeisen Kiinan talous oli pahasti kuralla. Neljä viidesosaa kiinalaisista sai elantonsa maataloudesta, mutta tuotantomäärät olivat surkeita. Mao oli politiikassaan satsannut teollisuuteen, mutta 1970-luvun lopulle tultaessa kiinalaisissa tehtaissa jauhoi edelleen 1950-luvulla Neuvostoliitosta saatu teknologia. Tästä alkaa toimittaja Eeva Erosen kirjoittama kirja Jättiläisen askeleet – matka Kiinan talouteen. Kirja dokumentoi vakuuttavasti Kiinan taloushistorian kolme viimeistä… Lue lisää
Ruotsalaistutkijan kunnianhimossa ei ole moittimista, kun pyrkimyksenä on kertoa esiteollisen ajan taloushistoria reilussa neljässä sadassa sivussa. Suomeksi tällaisia esityksiä ei ole juuri julkaistu, joten opiskelijoiden kädet ovat kuluttaneet tähän mennessä lähinnä kahta teosta: Eino Jutikkalan Uuden ajan taloushistoriaa (1953) sekä Rondo Cameronin käännöskirjaa Maailman taloushistoria paleoliittiseltä kaudelta nykypäivään (1995). Söderbergin kirja on kaksiosaisen kirjasarjan ensimmäinen… Lue lisää
Talvivaaraa perustettaessa 2000-luvun puolivälissä harvalla oli kaivosprojektista pahaa sanottavaa. Joitakin kriittisiä äänenpainoja kuultiin, mutta enimmäkseen puheet keskittyivät mullistavaan teknologiseen innovaatioon ja Suomen talouden uuteen Nokiaan. Vuonna 2012 kaivoksen kipsisakka-altaassa havaittiin vuoto, jonka seurauksena ympäristölle vahingollista metallipitoista vettä ja sakkaa vuoti ympäristöön 1,2 miljoonaa kuutiometriä. 240 000 kuutiometriä tästä päätyi kaivoksen ulkopuolelle. Vaikka kaivoksella oli havaittu… Lue lisää
Viiltävän selkeästi kirjoitettu kirja dokumentoi kilpailuyhteiskunnan kasvun toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta tähän päivään. Kritiikkiä keynesiläistä järjestelmää kohtaan kuultiin jo kapitalismin kultakaudella, mutta ymmärrettävästi harvaa kiinnosti, koska talous kasvoi parhaimmillaan lähes 5 prosentin vuosivauhtia. Kultakauden järjestelmä alkoi kuitenkin hapertua 70-luvulla öljykriisin ja laman seurauksena. Samalla Milton Friedmanin myssyttelemä monetarismi alkoi saada yhä enemmän kannattajia. Oli vahdinvaihdon… Lue lisää