Kiina on maailman yleisin kieli, ja vuosittain kiinaksi julkaistaan satojatuhansia niteitä. Suomennettavaksi päätyy vuosittain kuitenkin vain muutama hassu kirja, ja yleensä nämä teokset on ehditty ensin kääntää jollekin toiselle kielelle ja ne ovat lisäksi saaneet jonkin merkittävän kirjallisuuspalkinnon. Itäisestä Kiinasta kotoisin oleva Ge Fei ei ole tässä joukossa poikkeus. Hän sai vuonna 2015 arvostetun Mao Dun -palkinnon Jiangnan-trilogiastaan, mikä herätti myös ulkomaiden kiinnostuksen. Vuotta myöhemmin julkaistiin ensimmäiset englanninkieliset käännökset Ge Fein teoksista.
Kirjan tiedot
Ge Fei
Näkymättömyysviitta
Suom. Rauno Sainio
Aula & Co
160 s.
Kymmenisen vuotta sitten alkukielellä julkaistu Näkymättömyysviitta kertoo eronneesta pekingiläismiehestä, joka rakentelee ammatikseen huipputason äänentoistolaitteita. Mies ei voi oikein sietää asiakkaitaan, ja sukulaisetkin tuottavat päänvaivaa. Entistä aviovaimoa on enemmän tai vähemmän ikävä, vaikka tämä onkin lähtenyt toisen miehen matkaan.
Olo muuttuu entistä ahtaammaksi, kun sisko päättää lempata miehen ulos omistamastaan asunnosta. Ystävä kuitenkin järjestää miehelle rahakkaan diilin, sillä omituinen mutta ilmeisen rikas asiakas haluaa itselleen parhaimman mahdollisen äänentoistolaitteiston, mitä rahalla saa. Voisiko tässä olla se onnenpotku, joka tekee elämästä jälleen elämisen arvoista?
Ge Fein proosa tuo jossakin määrin mieleen Nobel-palkitun Mo Yanin teokset, joiden suomentamisen Otava jätti valitettavasti vain kolmeen kirjaan. Ihan nobelistin veroinen tekijä Ge Fei ei Näkymättömyysviitan perusteella ole, mutta meno on samalla tavalla ilahduttavan nyrjähtänyttä ja vähän kummallista. Kirjan kuvasto on länsimaisesta näkökulmasta lähestyttävää, mikä on saattanut vaikuttaa siihen, että Ge Fein laajasta tuotannosa juuri Näkymättömyysviitta päädyttiin kääntämään.
Kirjassa viitataan taajaan länsimaisen musiikin kaanoniin kuuluviin teoksiin. Tässä mielessä Ge Fei tuo mieleen japanilaisen Haruki Murakamin teokset, joskin Ge Fein teoksissa viittaukset länsimaiseen kuvastoon istuvat selkeästi osaksi sen henkilöiden maailmaa ja mielenkiinnonkohteita. Mikäli äänentoisto ja klassinen musiikki ei ole sydäntä lähellä, voivat kirjan lukuisat viittaukset tekniikkaan jäädä vähän etäisiksi. Toisaalta myös Suomesta löytyy ihmisiä, jotka ovat valmiita pulittamaan tuhansia euroja erilaisista hifilaitteista. Ilmiö ei ole siis mikään kiinalainen erikoisuus.
Näkymättömyysviitta on käännetty suoraan kiinasta, ja suomennos on pääosin ihan sujuvaa luettavaa. Tarinasta itsestään on kuitenkin vähän vaikea saada otetta. Huippuluokan äänentoisto on toki ylellisyys, johon harvalla on varaa. Vielä vähemmän sen pitäisi olla mahdollista kommunistisessa Kiinassa, joten epäilemättä Ge Fein kirjan yksi teema on ihmisten pinnallisuus. Kirjan edetessä lukija jää kuitenkin odottamaan suurta käännettä, joka lopulta tulee ja on toki erikoinen, mutta ei silti onnistu täysin perustelemaan teosta kokonaisuutena. Näkymättömyysviitta ei kuitenkaan missään nimessä ole huono kirja. Toivon mukaan tämä ei jää ainoaksi suomennokseksi Ge Fein tuotannosta.
Mitä muut ovat sanoneet samasta teoksesta:
"Ge Fei on yksinkertaisesti taitava ja herkkäviritteinen." – Mummo matkalla
"Näkymättömyysviitassa on omalaatuista imua." – Miikka Vuori / Kulttuuritoimitus.fi