Saana-Maria Jokinen: Ääniä sodasta

Vuonna 2011 alkaneelle Syyrian sodalle ei näy loppua. Tätä kirjoittaessa kapinallisten hallussa on tosin enää Syyrian luoteisosassa sijaitseva Idlibin maakunta ja Isiksen kalifaatti on romahtanut, mutta maan presidentin Bašar al-Assadin ote maasta on silti hyvin hutera. Maan tasalle pommitetun maan eri alueita pitävät hallussaan paikalliset sotapäälliköt, eikä keskushallinnolla ole kykyä tai resursseja alistaa niitä takaisin valvontaansa.

Vaikka Syyrian sota lakkasi olemasta uutinen jo vuosia sitten, on konfliktista julkaistu useampikin ansiokas tietoteos. Airin Bahmanin ja Bruno Jäntin yhdessä kirjoittama Syyrian sota (2018) oli ilmestymisvuotensa parhaita tietokirjoja, mutta jäi ilmeisesti melko vähälle huomiolle. Nyt julkaistava Saana-Maria Jokisen Ääniä sodasta täydentää Bahmanin ja Jäntin teosta tuomalla konfliktiin lisää näkökulmia. Kirja on jaettu viiteen eri lukuun ja epilogiin ja tapahtumia kuvataan Bahmanin ja Jäntin kirjan tavoin opposition näkökulmasta.

Suurimman osan Jokisen kirjasta haukkaavat vuodet 2011–2015, joihin myös tiivistyvät konfliktin keskeisimmät tapahtumat: kansannousu, sota, kemiallisten aseiden käyttö, Isis ja ulkovaltojen vaihteleva suhtautuminen kapinallisiin ja Assadiin. Sujuvasti kirjoitettu kirja etenee loogisesti tapahtuma kerrallaan, ja yleistä tapahtumakuvausta täydennetään tavallisten syyrialaisten haastatteluilla.

Syyrian vallankumous alkoi rauhanomaisina mielenosoituksina, joissa maahan vaadittiin demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Assadin hallinnon vastaus oli armoton: mielenosoitukset tukahdutettiin väkivaltaisesti ja hallitus leimasi propagandassaan sitä vastustaneet voimat terroristeiksi. Miksi Assad reagoi näin raa’alla tavalla, jää Jokisen kirjassa harmillisesti vaille suoraa vastausta.

Jokinen tuo myös hyvin esille Syyrian naapurimaiden ja globaalien suurvaltojen roolin konfliktissa. Barack Obaman johtama Yhdysvallat oli alusta lähtien haluton puuttumaan sotaan ja monen muun tavalla odotti Assadin hallinnon kaatuvan pikaisesti. On kuitenkin surullista, miten päättämätön ja kyvytön Yhdysvallat oli lopulta tekemään Syyrian konfliktille yhtikäs mitään.

Venäjä sen sijaan oli Syyrian suhteen hyvinkin aktiivinen ja torppasi systemaattisesti (toisinaan yhdessä Kiinan kanssa) YK:n yritykset puuttua Syyrian tilanteeseen. Vuonna 2015, kun Assadin hallinto oli lähellä kaatumista, Venäjä riensi Assadin tueksi ja alkoi kylvää pommeja diktaattoria vastustaneiden kapinallisten ja siviilien niskaan, vaikka väitti taistelevansa ääri-islamistista Isisiä vastaan.

Syyria on vuosia kestäneen sodan jälkeen raunioina. Pikkuhiljaa Assadia vastustaneet maat ovat kääntyneet kannalle, jonka mukaan Assad vallassa on ikään kuin pienempi paha kuin Isiksen kaltaiset radikaalit. Jos asiaa katsotaan puhtaasti inhimillisen kärsimyksen mittapuulla, on Bašar al-Assad syyllistynyt moninkertaiseen määrään sotarikoksia. Ääniä sodasta on erinomainen kirja järkyttävästä aiheesta. Se saa lukijansa pohtimaan toden teolla maailmanpoliittisen valtapelin raadollisuutta.

Mitä muut ovat sanoneet samasta teoksesta:

”Jokisen kerronta on esimerkillisen puolueetonta.” – Spektaakkeliyhteiskunta-blogi

”Jokinen on tehnyt erinomaista työtä valitsemallaan linjalla.” – Lauri Tainio / Lähi-itä NYT

”Saana-Maria Jokisen tietokirja Syyrian sisällissodasta on poikkeuksellisen elävää lähihistoriaa.” -Kanava-palkinnon raadin perustelu

Saana-Maria Jokinen. Kuva: Harri Nurminen.

Kirjan tiedot:
Saana-Maria Jokinen
Ääniä sodasta – Syyrian tie vallankumouksesta suursotaan
Gaudeamus
358 s.

Arvio on julkaistu aikaisemmin Voima-lehdessä 8/2020 ja Voima-lehden verkkoversiossa. Kirja voitti vuoden 2020 Kanava-palkinnon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.