Kun syksy ei tuo uutta, päättää kustantaja kääntää helmen kirjailijan varhaistuotannosta. Maailmanloppu ja ihmemaa onkin Murakamia vuosimallia 1985, jolloin kirjailija oli tunnettu lähinnä kotimaassaan. Läpimurto tapahtui vasta kaksi vuotta myöhemmin Norwegian Woodilla, joka on jo ehditty kääntää suomeksi aikaisemmin, tosin kaksoiskäännöksenä englannista. Uusin suomennos on sen sijaan tehty suoraan japanin kielestä – Raisa Porrasmaan jälki on vakuuttavaa.
Maailmanloppu ja ihmemaa on fantasiapainotteisempaa Murakamia. Teoksessa esitetään yksi variaatio kahden rinnakkaisen maailman teemasta, joka on läsnä myös teoksissa Kafka rannalla ja 1Q84. Kahteen myöhempään Murakamiin verrattuna teoksessa on enemmän satumaisuutta: Tokion teknotodellisuudesta hypätään surumieliseen Maailmanlopun kaupunkiin, jossa yksisarviset kuljeskelevat päivisin.
Murakami on uponnut suomalaisiin lukijoihin hitaasti: ensikäännös Suuri lammasseikkailu teilattiin lehdissä vielä liian ”fantastisena”. Teosta myytiin lopulta kilokirjalaareissa, kun ei muuten kelvannut. ”Fantastiseen” kategoriaan putoaa myös tuore käännös, joskin tällä kertaa vastaanoton voi odottaa olevan niin yleisön kuin kriitikoiden taholta suotuisampi.
Kirjan tiedot:
Haruki Murakami
Maailmanloppu ja ihmemaa
Tammi
Suomentanut Raisa Porrasmaa
552 s.
Arvostelu on julkaistu aikaisemmin Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta -lehden numerossa 5/2015.