Hallie Rubenhold: Viisi

Viiltäjä-Jack on yksi maailmanhistorian tunnetuimmista sarjamurhaajista. Lontoossa 1880-luvun loppupuolella viisi naista julmasti tappaneen murhaajan henkilöllisyys on edelleen arvoitus. Viiltäjä-Jackia on hyödynnetty populaarikulttuurissa mitä moninaisimmin tavoin, ja Lontoossa järjestetään esimerkiksi kiertokävelyitä murhien tapahtumapaikoilla. Vuonna 2015 Viiltäjä-Jack sai jopa oman museonsa. Salaperäisestä murhaajasta on tullut ikään kuin tarinan sankari.

Paljon vähemmän on kiinnitetty huomiota mielipuolisen murhaajan uhreihin. Lehdistö leimasi aikanaan kaikki viisi naista prostituoiduiksi, ja tämä käsitys myös ohjasi merkittävällä tavalla murhaa selvittäneiden poliisien työtä. Totuus on kuitenkin paljon monimuotoisempi, sillä vain kaksi uhreista myi todistettavasti itseään. Kolmen muun kohdalla todisteita seksin myymisestä ei ole. Tämä ja paljon muuta selviää brittiläisen historioitsijan Hallie Rubenholdin kirjasta Viisi – Viiltäjä-Jackin tuntemattomat uhrit.

Rubenhold tunnetaan myös kaunokirjailijana, mutta Viisi on täysiverinen historiallinen tutkimus. Se on tarina Viiltäjä-Jackin surmaamista viidestä naisesta: Polly Nicholsista, Annie Chapmanista, Elizabeth Stridesta, Kate Eddowesista ja Mary Jane Kellystä. Kirjaansa varten Rubenhold on käynyt läpi arkistoja, aikakauden sanomalehtiä ja tutkimuskirjallisuutta. Mari Janatuisen suomennos on pääosin sujuva, vain muutamassa kohtaa jäin miettimään sanavalintoja.

Viiltäjä-Jackin uhrit eivät jättäneet jälkeensä juurikaan historiallisia lähteitä. Ei ole päiväkirjoja, kirjeitä tai muutakaan sellaista, mikä avaisi näiden naisten ajatusmaailmaa, motiiveja tai toiveita. Siitä huolimatta Rubenhold on onnistunut pääsemään häkellyttävän lähelle kirjansa päähenkilöitä. Niinkin kliseistä kuin se on, Rubenhold onnistuu herättämään eloon 1800-luvun nurjan puolen. Tuon ajan englantilainen yhteiskunta oli kaksinaismoralismin läpitunkema patriarkaalinen luokkayhteiskunta, jossa väärät kortit käteensä saaneella ihmisellä oli hyvin vähän mahdollisuuksia edetä elämässään.

Naisten asema oli monessa suhteessa surkeampi kuin miesten. Jos nainen oli uskoton, mies saattoi ottaa hänestä eron, mutta toisinpäin asia ei käynyt yhtä helposti. Raja kunniallisen ja kunniattoman naisen välillä oli jyrkkä. Ero aviomiehestä ajoi naiset usein köyhäintaloihin tai kaduille, mistä heidän oli lähes mahdotonta palata takaisin entiseen elämäänsä. Tällaisten naisten kohtalona oli usein alkoholismi ja kodittomuus ja toisinaan myös prostituutio. Tuon ajan lehdistö ei kuitenkaan harrastanut näin hienosyistä jaottelua, vaan kaikki ”langenneet” naiset olivat yksiselitteisesti huoria. Ei siis ihme, että myös kaikki Viiltäjä-Jackin uhrit leimattiin prostituoiduiksi.

Viisi on pitkä kirja, ja viitteitäkin on yli neljäsataa. Tästä huolimatta luin kirjan jokaista viitettä myöten kannesta kanteen – ja olisin mielelläni lukenut enemmänkin. Viisi katsoo loppuun kaluttua aihetta uudesta näkökulmasta ja kääntää useaan otteeseen kerrotun tarinan mestarillisesti päälaelleen.

Mitä muut ovat sanoneet samasta teoksesta:

”Tämä on ehdottoman tärkeä kirja.” – Hemulin kirjahylly

”Kirja on uskomaton tietoteos.” – Leena Lumi

Hallie Rubenhold. Kuva: David Levene.

Kirjan tiedot:

Hallie Rubenhold
Viisi – Viiltäjä-Jackin tuntemattomat uhrit
Suomentanut Mari Janatuinen
Atena
400 s.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.