Keigo Higashino: Uskollinen naapuri

Klassinen whodunit-dekkari koostuu perin yksinkertaisista aineksista: on rikos, rikoksen uhri ja rikollinen. Pohjimmiltaan tällaisten tarinoiden koukuttavuus on siinä, että lukija haluaa tietää, kuka on syyllinen. Taitava dekkaristi pystyy tietenkin uunottamaan lukijaa ripottelemalla tekstin sekaan hämääviä vihjeitä, jotka ohjaavat häntä uskomaan täysin toisenlaiseen ratkaisuun. Englanniksi tällaisia vihjeitä kutsutaan nimellä red herring eli punainen silakka.

Punainen Silakka on myös uuden suomalaisen kustantamon nimi. Se keskittyy modernin japanilaisen rikoskirjallisuuden suomentamiseen ja julkaisemiseen. Dekkari elää ja voi hyvin myös Japanissa, joten ammennettavaa nousevan auringon maan rikoskirjallisuudesta varmasti riittää. Viime vuonna julkaistiin suomeksi esimerkiksi Hideo Yokoyaman massiivinen romaani 64, joka vauhdikasta loppua lukuun ottamatta oli aika työläs lukukokemus. Punaisen silakan ensimmäinen suomennos on Keigo Higashinon Uskollinen naapuri, joka keräsi julkaisuvuotenaan (2008) parikin arvostettua kirjallisuuspalkintoa. Kirjaa pidetään yleisesti Higashinon parhaimpana.

Uusi kustantaja olisi voinut mennä matalammasta kohdasta aitaa ja kääntää Uskollisen naapurin vaikkapa englannista, mutta ilahduttavasti Higashinon teoson suomennettu suoraan japanista. Kirjan on suomentanut japanologi Raisa Porrasmaa, joka on aikaisemmin suomentanut muun muassa Haruki Murakamia ja Sayaka Murataa. Uskollinen naapuri on Porrasmaan muiden käännösten tavoin erittäin sujuvaa ja hyvää työtä.

Uskollisessa naapurissa eronnut yksinhuoltaja Yasuko Hanaoka yrittää elää tavallista arkea tyttärensä Misaton kanssa. Yasukon entinen aviomies Togashi ei kuitenkaan ole päässyt erosta yli vaan vainoaa Yasukoa ja hankkii kerta toisensa jälkeen tietoonsa Yasukon ja Misaton olinpaikan. Eräänä iltana hän saapuu jälleen paikalle ja vaatii Yasukolta rahaa. Syntyy riita, jonka seurauksena Togashi kuolee. Lopulta tapaukseen sekaantuu myös Yasukon naapuri, matematiikan opettaja Ishigami.

Uskollisen naapurin keskeinen koukku on siinä, että lukija tietää rikoksen syyllisen alusta lähtien. Yllättävää kyllä, tämä ei tee kirjasta tylsää tai ennalta-arvattavaa, sillä tarinan jännite syntyy siitä, ratkeaako rikos ja saako poliisi syyllisen kiinni. Tämän päälle Higashino virittää vielä sangen kekseliään ja yllättävän loppuratkaisun.

Kirjaa voi kritisoida siitä, että sen henkilöhahmot eivät ole kovin moniulotteisia, eivätkä he juuri kehity kirjan kuluessa. Poikkeuksen muodostaa matematiikan opettaja Ishigami, josta paljastuu uusia kerroksia pitkin kirjaa. Henkilöhahmojen onttous ei kuitenkaan juuri häiritse, koska kirja käsittelee perinteisiä dekkariaineksia tuoreella tavalla.

Pienestä kritiikistä huolimatta Uskollinen naapuri on mainio dekkari. Se on kompakti, viihdyttävä ja pysyy kiinnostavana loppuun asti. Matematiikalla on kirjassa keskeinen rooli, mutta lukijaa ei väsytetä pitkillä selostuksilla tai yksityiskohdilla. Uskollisen naapurin perusteella seuraavaa Punaisen Silakan kirjaa odottaa suurella mielenkiinnolla.

Mitä muut ovat sanoneet samasta teoksesta:

”Viiden tähden japanilainen murhamysteeri.” – Elämä ja mielipiteet -blogi

 ”Juoni etenee miellyttävää vauhtia, eikä tarina ole pitkä.” – Nörttitytöt / Sanna Nissinen

”Kirjassa ei ole tyhjäkäyntisyyttä, vaan tapahtumat etenevät joutuin.” – Luetut kirjat -blogi

Keigo Higashino ei esiinny mielellään julkisuudessa. Tämä kuva on Fuji TV:n pääkonttorilta. Kuva: Guilhem Vellut / Wikimedia Commons, CC BY 2.0.

Kirjan tiedot:
Keigo Higashino
Uskollinen naapuri
Suom. Raisa Porrasmaa
Punainen Silakka
288 s.

2 thoughts on “Keigo Higashino: Uskollinen naapuri

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.