Jhumpa Lahiri: Tulvaniitty

Jhumpa Lahiria pidetään yhtenä voimakkaimmista tämänhetkisistä naiskirjailijoista. Muita merkittäviä nimiä ovat esimerkiksi Chimamanda Ngozi Adichie ja Yiyun Li. Kaikki kolme ovat teoksissaan kuvanneet ihmiskohtaloita oman maansa historiallisia tapahtumia vasten. Kaikki kirjoittavat englanniksi, joten laajempi lukijakunta on taattu.

Lahiri eroaa kanssakirjailijoistaan kuitenkin siinä, että hän on syntynyt Lontoossa ja kasvanut Yhdysvalloissa. Hän myös pitää itseään ennen kaikkea amerikkalaisena. Ngozi Adichie on syntynyt Nigeriassa, jossa viettää edelleen puolet ajastaan. Yiyun Li taas eli yli kaksikymppiseksi Kiinassa, josta muutti myöhemmin Yhdysvaltoihin.

Tulvaniitty on Lahirin neljäs teos mutta vasta toinen romaani. Ura alkoi novellikokoelmalla Tämä siunattu koti, ja suuren yleisön tietoisuuteen Lahiri murtautui romaanillaan Kaima. Läpimurtoteosta seurasi novellikokoelma Tuore maa. Ensimmäisen teoksen Tammi julkaisi tavallisena niteenä, mutta toisella teoksellaan Lahiri liitettiin jo Keltaisen kirjaston kaanoniin.

Lahirin tuorein kirja sijoittuu Intiaan sekä kirjailijan lapsuuden maisemiin, Rhode Islandiin. Keskiössä ovat kaksi erottamatonta veljestä, jotka ovat kuitenkin luonteiltaan kuin yö ja päivä. Tarina alkaa 60–70-lukujen poliittisesti kuohuvasta Intiasta.

Alkuasetelma on kieltämättä kliseinen, minkä lisäksi Lahirin pelkistetty tyyli tuntuu välillä jopa kömpelöltä; tietokirjamainen teksti ja kaunokirjallinen maalailu vuorottelevat, eikä tarina tunnu lähtevän millään käyntiin. Kankean alun jälkeen tarina saa kuitenkin yllättäviä sävyjä. Päähenkilöt vaihtuvat sivuosan esittäjiksi, ja hahmot muuttuvat kiinnostavammiksi.

Tulvaniitty viittaa kirjan päähenkilöiden lapsuuden maisemiin. Veljesten lapsuudenkodin takapihalla on toisinaan lähes kuiva, toisinaan veden valtaama niitty. Allegorisesti se kuvaa kahden veljeksen välistä yhteyttä, joka välillä katoaa mutta palaa takaisin lähes kohtalon­omaisesti.

Teos ei ole täysosuma. Se ei ole samalla tavalla kiehtovasti yhteenlomittuva kuin esimerkiksi Yiyun Lin Kulkurit tai teknisesti taidokas kuin Ngozi Adichien Puolikas keltaista aurinkoa.

Jhumpa Lahiri. Kuva: Marco Delugo.

Kirjan tiedot:
Jhumpa Lahiri
Tulvaniitty
Tammi
Suom. Sari Karhulahti
448 s.

Arvostelu on julkaistu aikaisemmin Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta -lehden numerossa 4/2014.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.