Sivuseikka pohjaa tositarinaan nuoresta arabitytöstä, jonka sotilaat joukkoraiskaavat ja murhaavat Israelin itsenäisyyssodan aikana vuonna 1949. Tapahtumat kerrotaan joukkoa johtavan miehen näkökulmasta ikään kuin hatarina muistikuvina. Vuosikymmeniä myöhemmin…
Lue lisää
Noin puolentoista vuoden ajan kokoontunut lukupiirimme käsitteli vuoden viimeisimpänä kirjana Jamaica Kincaidin Lucya. Kirja julkaistiin alun perin jo vuonna 1990 mutta suomennettiin vasta tämän vuoden keväällä. Samalla ilmestyi uusintapainos Kincaidin aiemmasta suomennoksesta Annie John (ilm. vuonna 1986 nimellä Katoava paratiisi). Kincaidin piti…
Lue lisää
Suomessa on totuttu siihen, että historiaa käsittelevät tietokirjat ovat tuhteja yleisesityksiä, joissa aihetta kuin aihetta taustoitetaan laajasti ja tapahtumat sidotaan osaksi ajallista kontekstia. Tästä näkökulmasta katsoen ranskalaisen Éric Vuillardin teokset ovat kummajaisia, joissa historiallisesti merkittävät käännekohdat on puristettu muutamaan kymmeneen sivuun. Vuillard itse kutsuu teoksiaan ranskalaisella termillä récit, jota voisi tässä yhteydessä kutsua vaikkapa…
Lue lisää
Italo Calvinon klassisessa romaanissa Jos talviyönä matkamies lukija yrittää lukea samannimistä kirjaa, jonka muoto vaihtelee kirjan edetessä tyylilajista toiseen. Hieman samaa ideaa on hollantilaisen Ilja Leonard Pfeijfferin menestysromaanissa Grand Hotel Europa. Siinä kirjailijan nimeä kantava mies kirjautuu Grand Hotel Europa -nimiseen hotelliin ja alkaa kirjoittaa uutta romaaniaan. Lukija siis lukee Ilja Leonard Pfeijfferin kirjoittamaa romaania,… Lue lisää
Miten menneisyys ja lapsuuden kokemukset muokkaavat meitä ihmisinä? Ruotsalaisen Kayo Mpoyin esikoisteos Virtaavan veden sukua sijoittuu 1980–1990-lukujen Tansaniaan, jossa pieni Adi-tyttö asuu äitinsä, siskonsa ja isänsä kanssa. Perheeseen syntyy myös kolmas lapsi, Mai, joka saa nimensä kongolaiselta isoäidiltään. Virtaavan veden sukua on häkellyttävän runsas teos. Se on kasvukertomus…
Lue lisää