Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomi oli kirjallista takamaata vielä 1700–1800-lukujen taitteessa. Berliinin, Leipzigin, Hampurin ja Wienin kaltaisissa suurissa kaupungeissa kirjakauppojen määrä oli kolminkertaistunut 1700-luvun kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana. Kirjat olivat edelleen verrattain harvinaisia ja kalliita, mutta uskonnollisen kirjallisuuden rinnalla alkoi ilmestyä maallisempia tekstejä. Myös ihmisten lukutaito kehittyi, minkä lisäksi yhä useammalla oli ylipäänsä varaa ostaa kirjoja… Lue lisää
Posts tagged kirjallisuus
Katriina Huttunen: Jälkikuolema
”Holokaustia ei voi ymmärtää, koska sitä ei saa ymmärtää.”
Näin kirjoittaa pohjoismaisten kielten kääntäjä ja kirjailija Katriina Huttunen uusimmassa kirjassaan Jälkikuolema – epämukavia ajatuksia holokaustikirjallisuudesta. Teos ei ole kronologinen kuvaus holokaustista, sen syistä ja seurauksista vaan se kertoo holokaustista kirjoitetuista kirjoista. Huttunen lähestyy…
Lue lisääVille Ropponen & Ville-Juhani Sutinen: Sorretut sanat
Bolševikkivallankumouksen tavoitteet Venäjällä eivät alun alkaenkaan ollut pelkästään poliittisia ja taloudellisia vaan myös kulttuurisia. Pyrkimyksenä oli luoda uusi neuvostoihminen, joka asettaisi yhteisön tarpeet omien yksilöllisten halujensa edelle. Kirjallisuudella oli tässä tehtävässä hyvin keskeinen asema, minkä vuoksi bolševikit pyrkivät tarmokkaasti parantamaan muun muassa…
Lue lisääKirsi Ranin: Lukupiiri
Toimittaja Suvi Ahola on väitöskirjaansa pohjautuvassa Lukupiirien aika -teoksessa (2013) ajoittanut lukupiirit 1600-luvun Ranskan kirjallisiin salonkeihin. Suomessa erilaiset lukupiirit yleistyivät tavallisen kansan keskuudessa 1800-luvun lopulla, mutta kirjoista ja lukukokemuksesta keskusteleminen ei Aholan mukaan ole koskaan ollut erityisen korkeakirjallinen harrastus. Samaa tuntuu painottavan…
Lue lisää