Posts tagged historia

Juri Nummelin: Kuoleman usvaa ja pimeyttä

0 kommenttia Kirja-arviot, Nummelin Juri, Oppian, Suomalainen tietokirjallisuus, Tietokirjallisuus
Kuoleman usvaa ja pimeyttä -kirjan kansi. Kannessa naisen hahmo. Lisäksi sitaatti: Nummelinin tavoite on ollut luoda ensyklopedinen kirja, jossa "liika informaatio on parempi kuin liian vähä informaatio".

Kulttuurin reuna-alueiden kartoittajana kunnostautunut Juri Nummelin on kirjoittanut kirjoja muun muassa suomalaisesta lännenkirjallisuudesta, eroottisesta kirjallisuudesta ja kioskidekkareista. Lukuisten tietoteostensa lisäksi Nummelin on toimittanut useita kauhunovellikokoelmia ja kirjoittanut myös itse kauhutarinoita, joten ei liene yllättävää, että hänen viimeisin kirjansa, Kuoleman usvaa ja pimeyttä, käsittelee suomalaisen kauhukirjallisuuden historiaa. Kuten amerikkalainen kauhukirjailija H. P. Lovecraft…

Lue lisää →

Hallie Rubenhold: Viisi

0 kommenttia Atena Kustannus, Hallie Rubenhold, Käännetty tietokirjallisuus, Kirja-arviot, Tietokirjallisuus
Viisi-kirjan kansi, jossa piirros muistiinpanoja kirjoittavasta poliisista ja naisesta, jolla päällään hame ja essu. Lisäksi sitaatti: Niinkin kliseistä kuin se on, Rubenhold onnistuu herättämään eloon 1800-luvun nurjan puolen.

Viiltäjä-Jack on yksi maailmanhistorian tunnetuimmista sarjamurhaajista. Lontoossa 1880-luvun loppupuolella viisi naista julmasti tappaneen murhaajan henkilöllisyys on edelleen arvoitus. Viiltäjä-Jackia on hyödynnetty populaarikulttuurissa mitä moninaisimmin tavoin, ja Lontoossa järjestetään esimerkiksi kiertokävelyitä murhien tapahtumapaikoilla. Vuonna 2015 Viiltäjä-Jack sai jopa oman museonsa. Salaperäisestä murhaajasta on tullut ikään kuin tarinan sankari. Hallie RubenholdViisi – Viiltäjä-Jackin tuntemattomat uhritSuom. Mari JanatuinenAtena400… Lue lisää →

Peake & Rosenberg: Korsetti ja krusifiksi

0 kommenttia Gaudeamus, Kirja-arviot, Peake Rose-Marie, Rosenberg Riikka-Maria, Suomalainen tietokirjallisuus, Tietokirjallisuus
Korsetti ja krusifiksi -kirjan kansi, jossa kolmen kirjassa esiintyvän naisen rintakuvat. Lisäksi sitaatti: Korsetin ja krusifiksin tulokset ovat osittain yllättäviä, mutta ne perutuvat huolelliseen tutkimustyöhön.

Historiantutkimuksella on myös oma historiansa, eikä suinkaan kaikkia aiheita ole aina pidetty tutkimisen arvoisena. Sodat, valtiot ja erilaiset valtaapitävät ovat olleet maailmanhistorian perusmassaa, mutta viime vuosina tutkijoita on alkanut kiinnostaa aiheet ja näkökulmat, joita on aiemmin pidetty marginaalisina tai jopa täysin merkityksettöminä. Naisten historia on tästä hyvä esimerkki. Rose-Marie Peaken ja Riikka-Maria Rosenbergin Korsetti ja krusifiksi marssittaa…

Lue lisää →

Pekka Masonen: Ajatuksen loppu

0 kommenttia Käännetty kaunokirjallisuus, Kirja-arviot, Mala Fide, Masonen Pekka, Suomalainen tietokirjallisuus, Tietokirjallisuus
Ajatuksen loppu -kirjan kansi. Kannessa kuva Sikkimin prinsessa Pena Chokista. Lisäksi sitaatti: Ajatuksen loppu täydentää tämän omakustanteiden sarjan trilogiaksi.

Yleisen historian dosentti Pekka Masonen on käynyt taistelua yleistä urpoutta vastaan jo kahden esseekokoelman voimin. Rajaseudun Galilei ja Paperipuutarha esittelivät laajan kattauksen historiallisia esseitä laidasta laitaan. Aiheina oli muun muassa Havaijin kuninkaan Kalākauan maailmanympärysmatka ja erilaisten vähemmistöjen esiintyminen yhdysvaltalaisissa postimerkeissä. Ajatuksen loppu täydentää…

Lue lisää →

Andrei Sergejeff: Egyptin historia

0 kommenttia Gaudeamus, Kirja-arviot, Sergejeff Andrei, Suomalainen tietokirjallisuus, Tietokirjallisuus
Egyptin historia -kirjan kansi, jossa yllä näkymä kadulta. Alla kuvia kirjan kannalta keskeisistä hahmoista, kuten Egyptiä 1800-luvulla hallinneesta Muhammad Alista. Lisäksi sitaatti: Egyptin historia on ensimmäinen suomeksi kirjoitettu modernin arabimaan historia.

Kuvamme historiallisista aikakausista ja eri maista ovat usein stereotypioiden värittämiä. Egyptin kohdalla sadat erilaiset populaarit kulttuurituotteet toistavat kuvaa muinaisen Egyptin kukoistuksesta pyramideineen ja faraoineen, ja todennäköisesti useampi suomalainen sukupolvi on imenyt Egypti-kuvansa Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisestä. Sen sijaan modernista Egyptistä kertovaa kirjallisuutta ei ole luettu samanlaisella intohimolla, vaikka esimerkiksi Nobelin kirjallisuuspalkinnokin napanneen Naguib Mahfouzin (1911–2006)… Lue lisää →