Airin Bahmani & Bruno Jäntti: Syyrian sota

Jo kahdeksan vuotta riehunut Syyrian sota jatkuu edelleen. Konfliktista on kirjoitettu paljon, ja nyt käsillä oleva Syyrian sota – demokratiatoiveet diktatuurin ja islamismin ristitulessa on jo toinen aiheesta suomeksi kirjoitettu kirja. Kokonaiskuvan luominen edelleen käynnissä olevasta sodasta on aina hieman riskialtista, sillä useiden eri osapuolien välisessä sodassa tilanteet ja asetelmat voivat muuttua äkillisesti. Samalla aiheesta kirjoitettu tietokirja saattaa käsittelytavasta riippuen vanhentua varsin nopeasti.

Kirjan tiedot

Airin Bahmani & Bruno Jäntti
Syyrian sota - demokratiatoiveet diktatuurin ja islamismin ristipaineessa
Tammi
359 s.

Tästä huolimatta toimittajakaksikko Airin Bahmani ja Bruno Jäntti ovat tarttuneet aiheeseen. Syyrian sota sisältää kronologian, jossa käydään läpi sodan merkittävimmät tapahtumat, mutta kirjan pääpaino on sodan syiden ja seurauksien erittelyllä. Kirja perustuu tutkimuskirjallisuuteen ja aiheesta kirjoitettuihin artikkeleihin, mutta aineistoa on täydennetty kirjoittajien itsensä tekemillä haastatteluilla Iranissa, Irakissa ja Libanonissa. Kirjoittajien tavoite oli myös päästä tekemään haastatteluita Syyriaan, mutta matka kaatui viisumiongelmiin.

Kirjan yhdeksän lukua on merkitty selvästi jommankumman kirjoittajan nimiin, jolloin myös kertojaääni on selkeästi määriteltävissä. Toisaalta tämä tuo kirjaan myös hieman tyylillistä hajanaisuutta: Jäntti esimerkiksi aloittaa kirjoittamansa luvut tiivistämällä niiden sisällön, kun taas Bahmani siirtyy suoraan asiaan. Kirjoitustyylien eroavaisuutta ei voi toki estää, mutta kirjaa kirjoittaessa olisi ollut syytä sopia samanlaiset raamit kirjoittamiselle.

Jesidityttö. Kirjan kuvitusta. Kuva: Airin Bahmani.

Kirjan toinen ongelma on se, että osa siinä käytetyistä termeistä jää määrittelemättä. Kirjassa puhutaan esimerkiksi poliisivaltiosta ja sen rinnalla myös turvallisuusvaltiosta, mutta kumpaakaan termiä ei määritellä. Jihadistijärjestö Isiksestä käytetään termiä Islamilainen valtio, mutta syystä tai toisesta nimivalinta jätetään perustelematta. Ensin mainittu on toki järjestön itse itselleen antama nimi, mutta toisaalta Isis on suomalaisille terminä tutumpi. Osa kirjan käsitteistä löytyy kirjan loppuun sijoitetusta sanastosta, mutta nekin on hieman kummallisesti laitettu ilmenemisjärjestykseen aakkosjärjestyksen sijaan.

Kaiken kaikkiaan kirja kuvaa kuitenkin varsin onnistuneesti Syyrian sodan muutosta demokratiaorientoituneesta vastarinnasta keskenään kilpailevien faktioiden sekä hallituksen väliseksi repiväksi sisällissodaksi. Yhä jatkuva sota kirvoittaa usein myös ajatuksia siitä, että miksi kansainvälinen yhteisö ei ole tehnyt tarpeeksi sen lopettamiseksi. Useat eri maat ovat kyllä kukin aseistaneet ja tukeneet itselleen mieluisaa osapuolta ja näin pitkittäneet ja syventäneet konfliktia.

Sujuvasti kirjoitettu kirja päättyy hieman töksähtäen yhdeksännen luvun loppuun. Itse jäin ainakin kaipaamaan jonkinlaista viitoitusta tulevaisuutta silmällä pitäen, mutta voi olla, että kirjoittajat eivät ole halunneet toimia ennustajina. Syyrian sotaa on kuitenkin helppo suositella. Kaukana käytävän sodan karmeat tapahtumat eivät ole koskaan tulleet yhtä vahvasti iholle kuin tätä teosta lukiessa.

Mitä muut ovat sanoneet samasta teoksesta:

"Kirjan suurin teesi on, että Syyrian tavalliset demokratiaa ja sekularismia haluavat kansalaiset on marginalisoitu täysin." – Sami Eerola / Kirjavinkit

Sinua saattaa myös kiinnostaa:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.