Sunnuntaina 20. marraskuuta 2022 potkaistaan jalkapallon MM-kisojen aloituspotku Al Bayt -stadionilla Qatarissa. Vastakkain ovat kisaisäntä Qatar ja Ecuador. Kisat pelataan poikkeuksellisesti talvella, koska kesäaikaan 90-minuuttisen tai pidemmän jalkapallopelin pelaaminen Qatarissa on sula mahdottomuus, sillä päivälämpötila voi nousta jopa 50 asteeseen. Miten yksi maailman suosituimmista urheilutapahtumista on päädytty järjestämään keskellä aavikkoa?
Kirjan tiedot
Sami Kolamo
Riistopallon MM-kisat Qatarissa
Vastapaino
169 s.
Sami Kolamon Riistopallon MM-kisat Qatarissa kuvaa pienen arabivaltion tietä maailman arvostetuimman jalkapalloturnauksen isännäksi sekä kisojen järjestämisen lukuisia varjopuolia. Pamflettimainen tietopaketti kurkistaa kisojen lavasteiden taakse ja käsittelee erityisesti stadioneita rakentaneiden siirtotyöläisten kohtaloa, Fifan johdon korruptoituneisuutta, Qataria kisapaikkana sekä tapaa, jolla kriittiset äänet on pyritty kisojen alla hiljentämään.
Harvoja kisoja on arvosteltu etukäteen yhtä voimakkaasti kuin Qatarin jalkapallon MM-kisoja. Maailman suosituimpiin urheilutapahtumiin lukeutuvan turnauksen pelaaminen patavanhoillisessa diktatuurissa, joka ei kunnioita naisten, seksuaalivähemmistöjen tai ylipäänsä kenenkään ihmisoikeuksia, on korruptiosta tunnetulta jalkapalloliitto Fifaltakin ylettömän härski veto.
Fifa ei ole kritiikkiä sulattanut, mistä viimeisin näyte saatiin marraskuun alussa. Fifa lähetti MM-kisamaille kirjeen, jossa ympäripyöreiden lauseiden taakse oli kätketty selkeä sanoma: Qatarin kritisoimisen on loputtava. Fifa pelkää, että kisat eivät näyttäydykään sellaisena kiiltokuvamaisena urheilujuhlana kuin aiemmin.
Qatar puolestaan on satsannut valtavasti kisoihin siinä toivossa, että urheilujuhla vahvistaisi sen maabrändiä. Pelkän infrastruktuurin rakentamiseen on palanut rahaa 230 miljardia dollaria. Satsattu raha ei ole näkynyt kisoja rakentaneiden siirtotyöläisten tilipussissa. Ainakin 6500 siirtotyöläistä on menettänyt henkensä epäinhimillisissä työskentelyolosuhteissa.
Kolamo tuo hyvin esiin keskeiset syyt kritisoida Qatarin järjestämiä jalkapallon MM-kisoja. Harmillisesti teksti on kuitenkin vain paikoin pamflettimaisen terävää. Tutkimuksellinen jargon tekee tekstistä raskasta, eikä paikan päällä Qatarissa tehdyt huomiotkaan juuri paranna kokonaisuutta.
On kuitenkin mahdollista, että Qatarin kisat tulevat olemaan jonkinlainen vedenjakaja urheilutapahtumien historiassa. Fifa on tehokkaasti torjunut sitä kohtaan osoitetun arvostelun, mutta entä tulevaisuudessa? Seuraavat kisat järjestävät yhteistuumin Kanada, Meksiko ja Yhdysvallat, mikä tuskin herättää vastaavaa kritiikkiä kuin Qatarin kisaisännyys.
Mutta miksi juuri Qatarin järjestämät kisat ovat aiheuttaneet näin valtaisan myrskyn? Miksi esimerkiksi Venäjällä pelatut vuoden 2018 jalkapallon MM-kisat eivät herättäneet vastaavaa vastustusta, vaikka kaikki tiesivät tasan tarkkaan, miten Venäjä kohtelee toisinajattelijoita tai vaikkapa seksuaalivähemmistöjä? Voisiko olla, että urheilufaneista olisi kaiken keskustelun myötä tullut astetta tiedostavampia? Toivon mukaan niin.
Mitä muut ovat sanoneet samasta teoksesta:
"Kolamo on kirjoittanut ajankohtaisen ja ärhäkän pamfletin." – Janne Hopsu / MTV Uutiset