Kahden oululaisen toimittajan odysseia vie lukijan Pohjois-Suomen hiljeneville kylänraiteille. Tarjolla on hitaasti hiipuvia elämänliekkejä, mutta toisaalta myös oman polkunsa kulkijoita, jotka käyvät itsepäisesti vastavirtaan. Reunalla koostuu yksittäisten ihmisten tarinoista, jotka kytketään kussakin luvussa osaksi isompaa yhteiskunnallista kontekstia. Tarinoita tukevat Vesa Rannan upeat valokuvat. Kuvia ei ole selitetty auki kuvateksteillä, eikä se ole tarpeenkaan, sillä Rannan kuvissa on omanlaistaan haikeaa viipyilevyyttä. Tällaista tapaa kuvata kohdetta ei voi oppia, se vain osataan.
Kirjan tiedot
Jenni Räinä & Vesa Ranta
Reunalla – tarinoita Suomen tyhjeneviltä syrjäkyliltä
Like
264 s.
Kuva(t) autioituvista suomalaiskylistä on yllättäen huomattavasti monipuolisempi kuin alkuun voisi olettaa. Rappiopornoa etsiville kirja tarjoaa hyvin vähän, sillä valtaosa tarinoista henkii enemmänkin pysähtyneisyyttä kuin ollutta ja mennyttä. Autioita taloja, kauppoja ja korpimaata kyllä riittää, mutta vain osa on muuttunut täysin menneisyyden monumenteiksi.
Kirjan tarinoihin toimittajat ovat löytäneet todellisia helmiä. Vai miltä kuulostaa Pohjois-Pohjanmaalle omasta tahdostaan muuttanut japanilainen Hayamien pariskunta, jolle hiljainen elo Luola-Aavalla on unelmien täyttymys? Mukana on myös YouTubesta tuttu taiteilija Kari ”Tykylevits” Tykkyläinen, jota fanitetaan Yhdysvalloissa asti.
Kirja esittää sivukylät sellaisenaan kuin ne ovat, eikä kohteita pyritä mystifioimaan. Lestadiolaisalueella elävä yksinäisen lampurinaisen on vaikea saada apua, sillä onhan vaihtuvat isäntäehdokkaat jo vallan jumalatonta menoa ja hyvä syy vähän karsastaa. Kun lampurille löytyy sopiva mies turvapaikanhakijasta, passittaa Suomen valtio tämän 10 tunnin varoitusajalla Saksaan, koska mies oli painanut sormensa musteeseen aikanaan Itävallan ja Saksan rajalla.
Kuntaliitoksien myötä terveydenhuollon palvelut ja koulut ovat karanneet sivukyliltä vähintään kymmenien kilometrien päähän kunnallisiin keskuksiin. Ambulanssia ei kannata kutsua, jos vaivana on jotain muuta kuin sydänkohtaus. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta elää tätä nykyä kaupungeissa, ei syrjäkylillä. Toisaalta monelle syrjään muuttaminen on ollut tietoinen valinta, eikä etäisyyksistä tai kunnallisten palvelujen heikkoudesta valiteta.
Kirjassa tuodaan kuitenkin myös esille se, että maaseudun autioituminen on jossain määrin myös myytti. Maaseutu ei nimittäin tyhjene, vaan se käy läpi jonkinlaista muutosta. Ympäristöpolitiikan professori Pertti Rannikko kertoo kirjassa, että maaseudun tyhjenemisvaihe on jo ohitettu ja tilalle on tulossa jotain muuta. Vanhentuneet käsitykset olisi syytä korvata uusilla. Perinteiset maaseutukylät eivät ole tulossa takaisin, mutta maaseudulla saattaa sijaita kesämökki, metsästysmaita, retkeilyalueita tai jokin kausittainen työmaa.
Reunalla on kaikkinensa huolellisesti toimitettu, tiivis kokonaisuus. Satavuotiaan Suomen kasvot näyttävät kovin erilaiselta pohjoisen turuilta katsottuna.
Mitä muut ovat sanoneet samasta teoksesta:
Kirja oli tietokirjallisuuden Finlandia -ehdokas 2017.