Vuosikymmeniä vallinneessa taloudellisessa ajattelussa valtion rahoitus on kytketty yhteen tuottavuuden kasvuun. Materiaaliset resurssit taas on nähty loppumattomina, tai vähintäänkin on ajateltu, että ihmisen kekseliäisyys kyllä korvaa hupenevan resurssin toisella, jos tiukille vetää. Raha on ollut siis niukkaa, ja resurssit nähty rajattomina todellisuudesta riippumatta.

Resursseista tulee kuitenkin olemaan jatkossa pulaa, sillä esimerkiksi The Economist -lehti arvioi, että öljyntuotannon huippu olisi saavutettu jo vuonna 2007. Vallitsevan ajattelun materiaalisen perustan voi siis katsoa olevan pielessä, ja ennen pitkää tämä ajattelu tulee johtamaan ongelmiin.

Kauppatieteiden tohtori Paavo Järvensivu yrittää omalta osaltaan ratkaista ongelmaa ja kääntää edellä kuvatun niukan rahan ja rajattomien resurssien ajatuksen uudessa kirjassaan päälaelleen: entä jos rahaa olisikin tulevassa niukkuudessa rajattomasti? Valtio voisi velkaantua omassa valuutassaan ja tuottaa sen avulla välttämättömimmät julkiset palvelut, koska valtiolta ei voi loppua rahat kesken.

Voiko tästä ajattelusta seurata mitään muuta kuin hallitsematon inflaatio? Itse asiassa voi, jos johtoajatukseksi otetaan rahan niukkuuden sijaan materiaalinen niukkuus. Kun ajattelua ei ohjaakaan rahan tavoitteleminen (jolla voimme ostaa asioita), vaan yhä niukkenevat materiaalit, kulutusideologialta putoaa pohja pois. Valtio tukisi tätä kehitystä veropolitiikallaan: tasaisi tuloeroja, hillitsisi tarvittaessa ostovoimaa sekä ohjaisi ihmisiä vähäpäästöisempään ja niukempaan elintapaan.

Materiaalisen ja taloudellisen perustan lisäksi Järvensivu erittelee kirjassaan myös nykyjärjestelmän kulttuurista perustaa. Tämä on kirjan heikoin osuus, vaikka pääosin Järvensivun kuvaus kulutuksen noidankehästä on toki totta ja helposti todennettavissa. Kirja kuitenkin lipsuu hieman pamflettimaiseksi julistukseksi, ja pahimmillaan Järvensivu tahtoo ottaa ihmisiä kädestä ja kertoa heille, mistä heidän oikeasti pitäisi pitää.

Tästä huolimatta Järvensivun kanssa on helppo olla myös samaa mieltä. Niukkeneviin resursseihin sopeutuminen olisi tietysti hyvä aloittaa nyt kun resursseja on vielä jäljellä, eikä siinä vaiheessa, kun öljytynnyrien pohjia kaavitaan paniikissa. Niukkuuden maailmassa eläminen merkitsee väistämättä joistain asioista luopumista, kuten filosofi Ville Lähde on huomauttanut.

Järvensivun kirjan kaltaisia avauksia tarvitaan, jotta vallitsevan ajattelun luutumat saadaan toden teolla murretuiksi.

Kirjan tiedot:
Paavo Järvensivu
Rajattomasti rahaa niukkuudessa
Like
230 s.

Arvostelu on julkaistu aikaisemmin Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta -lehden numerossa 5/2016.