Fjodor Dostojevski: Peluri

Noin puolentoista vuoden ajan kokoontunut lukupiirimme käsitteli vuoden viimeisimpänä kirjana Jamaica Kincaidin Lucya. Kirja julkaistiin alun perin jo vuonna 1990 mutta suomennettiin vasta tämän vuoden keväällä. Samalla ilmestyi uusintapainos Kincaidin aiemmasta suomennoksesta Annie John (ilm. vuonna 1986 nimellä Katoava paratiisi). Kincaidin piti vierailla myös keväällä Helsinki Lit -tapahtumassa, mutta hän joutui valitettavasti perumaan tulonsa.

Kirjojen tiedot

Jamaica Kincaid
Lucy
Suomentanut Kaijamari Sivill & Helka Sivill
S&S
171 s.

Peluri osuu näiden kahden merkkiteoksen väliin ja on teoksena varsin omakohtainen. Se kertoo Aleksei Ivanovitšista, jota ei niinkään riivaa pelihimo vaan rakkaus Polina-nimiseen naiseen, joka ei kuitenkaan vastaa miehen kiintymykseen. Dostojevskilla itsellään oli useita avioliiton ulkopuolisia rakkaussuhteita, ja muutama vuosi ennen Pelurin kirjoittamista hänellä oli ollut lyhyt suhde juurikin Polina-nimisen naisen kanssa.

Peliriippuvuuden ohella Pelurin toinen vallitseva teema on epäonninen rakkaus. Kirjassa kaikki on kaupan, ja toisesta ihmisestä ollaan kiinnostuneita vain sen perusteella, kuinka paljon hänellä on rahaa tai milloin hän saa mahtavan perinnön. Uhkapelaaminen ja vedonlyönnin mekaniikka ulottuvat näin ollen myös ihmisten välisiin suhteisiin.

Epäonninen rakkaus riivaa myös kirjan toista keskeistä henkilöä, kenraalia. Kenraali on pahasti velkaantunut mutta vartoilee, että rikas täti heittäisi veivinsä ja jättäisi omaisuutensa perintönä hänelle. Pelurin alkupuoli tuntuu hieman raskassoutuiselta, sillä Dostojevski ei juuri kuluta aikaa henkilöhahmojensa motiivien esille tuomiseen. Sivu sivulta salaisuuden verho kuitenkin raottuu, ja toden teolla meno sähköistyy, kun rikas täti saapuu itse paikalle ja viehtyy mitä suurimmassa määrin ruletinpeluuseen.

Pelurissa ei ehkä ole samaa vimmaisuutta ja intensiivisyyttä kuin sitä edeltäneessä Rikoksessa ja rangaistuksessa, mutta yhtä kaikki sen uudelleensuomennos on perusteltua. Olli Kuukasjärven käännöksellä Dostojevskin hahmoja raastava sisäinen tuska päivittyy näppärästi 2000-luvun suomeksi.

Mitä muut ovat sanoneet samasta teoksesta:

"Kirja on tragedia, kaikki päättyy huonosti." – Jokken kirjanurkka

"Teoksessa on paljon omaelämäkerrallista: onneton matka Saksan "pelihelvetteihin" ja rakastuminen ihan oikeastikin Polina-nimiseen naiseen." – Kirjoja äärestä laitaan

Sinua saattaa myös kiinnostaa:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.