Hannu Ylönen: Myyrän salainen elämä

Maaliskuussa lukupiirimme kokoontui käsittelemään Yū Mirin kirjaa Uenon asema. Kirjan kertoja on kuollut koditon mies, joka häilyy haamuna vanhoilla kulmillaan ja käy läpi elämäänsä. Romaani nojaa todellisiin tapahtumiin, kuten nykyisen keisari Naruhiton syntymään vuonna 1960 ja Tokion olympialaisiin vuonna 1964. Miehellä on ollut perhe, jonka elämässä hän ei kuitenkaan liikkuvan reissutyönsä vuoksi ollut kovin paljon läsnä.

Kirjan tiedot

Yū Miri
Uenon asema
Suom. Raisa Porrasmaa
Sammakko
152 s.

Hannu Ylönen on suomalainen eläintieteilijä ja professori. Yli 20 vuotta elämästään hän on tutkinut nisäkkäiden käyttäytymistä ja ekologiaa, keskittyen ennen kaikkea myyriin. Myyrän salaisessa elämässä kuuluu pitkän uran tuoma tietämys ja aito kiinnostus pikkuruisia jyrsijöitä kohtaan.

Tavallisesti ihminen luulee törmänneensä myyrään siinä vaiheessa, kun omaan puutarhaan ilmestyy sinne tänne pieniä multakekoja. Asialla on maamyyrä, joka ei kuitenkaan nimestään huolimatta ole myyrä eikä edes läheistä sukua muille myyrille. Siinä missä muut myyrät ovat jyrsijöitä, on maamyyrä maan alla mönkivä hyönteissyöjä. Niinpä siitä suositellaankin nykyään käytettäväksi nimitystä kontiainen.

Myyrän salaisessa elämässä ei tämän enempää kontiaisista puhuta, vaan kirjan kohteena on Ylösen tutkijauran keskeisin kohde: metsämyyrä. Suomesta löytyy toki muitakin myyrälajeja, mutta nämä ovat kirjassa sivuosassa. Teos jakautuu kymmeneen päälukuun, jossa seurataan Suomen yleisimmän nisäkkään elämänkiertoa alkukeväästä talveen. Myyrät voivat elää jopa kaksivuotiaiksi, mutta useimmiten pikkujyrsijän elämä päättyy esimerkiksi sitä saalistavan pedon suuhun. Sitä ennen myyrä on kuitenkin usein ehtinyt lisääntymään, vuodessa voi syntyä jopa 4–5 poikuetta ja alkukeväästä syntyneet myyrät lisääntyvät itse jo saman kesän aikana.

Merkittävä osa kirjan sisällöstä perustuu Konneveden tutkimusasemalla tehtyihin tutkimuksiin, ennakko-olettamuksiin ja yllättäviinkin lopputuloksiin. Valtava määrä tietoa on saatu tiivistettyä hyvin ja lopputulos on sujuva. Tekstiä maustetaan lisäksi muutamilla hauskoilla anekdooteilla tutkijanuran varrelta.

Myyrän salainen elämä pyrkii myös rikkomaan perinteisen tietokirjan kaavaa. Kunkin luvun aloittaa pienimuotoinen tarina, jossa maailmaa katsotaan hetken aikaa myyrän näkövinkkelistä. Näkökulman vaihdos tekee kirjasta kokonaisuutena raikkaamman. Hienoa on myös se, että kirjassa ei ole perinteistä kuvaliitettä, vaan tekstiä elävöittävät luontokuvittaja Seppo Leinosen upeat piirrokset. Pari valokuvaakin on mukana, mutta lähinnä kuriositeettina.

Mutta miksi kenenkään pitäisi olla kiinnostunut myyrästä? Myyrällä on selkeä paikkansa ja ekologinen lokeronsa luonnossa. Runsaslukuisena pikkunisäkkäänä se on tärkeä saaliseläin monelle pedolle, jotka eivät kauaa metsänsaloilla keikkuisi, jos myyrät katoaisivat tyystin. Myyrä on kiehtova esimerkki siitä, miten luonto on tuhansien vuosien evoluution tuloksena muodostunut yksikkö, josta yhden osan poistaminen voi johtaa arvaamattomiin seurauksiin. Tästä ja monesta muusta syystä Myyrän salainen elämä on vahva kandidaatti tämän vuoden tietokirjallisuuden Finlandia -ehdokkaaksi.

Mitä muut ovat sanoneet samasta teoksesta:

"Myyrän salainen elämä on selkeä, monipuolinen ja mielenkiintoinen teos." – Joni / Kirjavinkit

"Kirjassa kuvataan metsämyyrän elinkaari syntymästä kuolemaan, pohdiskellaan myyräsyklien syitä ja seurauksia sekä kerrotaan tutkijoiden työstä ja kekseliäistä menetelmistä." – Aura Koivisto & Risto Sauso / Kainuun mailta

"Myyrän salainen elämä suuntaa lukijan ajatuksia varvikon suojissa piileskelevän eläimen näkökulmaan." – Kirjala

Sinua saattaa myös kiinnostaa:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.