”Se, mikä oli juuri näyttäytynyt puun muhkuroilta, kulki nyt pihan poikki nykivin askelin kuin olisi raahannut perässään jotakin.”
Kuokkamummo on kauhukirjailija Marko Hautalan tuotannon tunnetuimpia teoksia. Vuonna 2014 julkaistu romaani toi Hautalalle lukijoita, jotka eivät tyypillisesti kauhua lue. Tämän lisäksi kirja on Hautalan eheimpiä teoksia, joten miksipä ei kirjoittaisi tällaiselle teokselle jatkoa? Lähes kymmenen vuotta alkuteoksen jälkeen Hautala palaakin Kuokkamummon maisemiin Musta kieli -romaanillaan.
Kirjan tiedot
Marko Hautala
Musta kieli
Tammi
313 s.
Hannu Ylönen on suomalainen eläintieteilijä ja professori. Yli 20 vuotta elämästään hän on tutkinut nisäkkäiden käyttäytymistä ja ekologiaa, keskittyen ennen kaikkea myyriin. Myyrän salaisessa elämässä kuuluu pitkän uran tuoma tietämys ja aito kiinnostus pikkuruisia jyrsijöitä kohtaan.
Tavallisesti ihminen luulee törmänneensä myyrään siinä vaiheessa, kun omaan puutarhaan ilmestyy sinne tänne pieniä multakekoja. Asialla on maamyyrä, joka ei kuitenkaan nimestään huolimatta ole myyrä eikä edes läheistä sukua muille myyrille. Siinä missä muut myyrät ovat jyrsijöitä, on maamyyrä maan alla mönkivä hyönteissyöjä. Niinpä siitä suositellaankin nykyään käytettäväksi nimitystä kontiainen.
Myyrän salaisessa elämässä ei tämän enempää kontiaisista puhuta, vaan kirjan kohteena on Ylösen tutkijauran keskeisin kohde: metsämyyrä. Suomesta löytyy toki muitakin myyrälajeja, mutta nämä ovat kirjassa sivuosassa. Teos jakautuu kymmeneen päälukuun, jossa seurataan Suomen yleisimmän nisäkkään elämänkiertoa alkukeväästä talveen. Myyrät voivat elää jopa kaksivuotiaiksi, mutta useimmiten pikkujyrsijän elämä päättyy esimerkiksi sitä saalistavan pedon suuhun. Sitä ennen myyrä on kuitenkin usein ehtinyt lisääntymään, vuodessa voi syntyä jopa 4–5 poikuetta ja alkukeväästä syntyneet myyrät lisääntyvät itse jo saman kesän aikana.
Merkittävä osa kirjan sisällöstä perustuu Konneveden tutkimusasemalla tehtyihin tutkimuksiin, ennakko-olettamuksiin ja yllättäviinkin lopputuloksiin. Valtava määrä tietoa on saatu tiivistettyä hyvin ja lopputulos on sujuva. Tekstiä maustetaan lisäksi muutamilla hauskoilla anekdooteilla tutkijanuran varrelta.
Myyrän salainen elämä pyrkii myös rikkomaan perinteisen tietokirjan kaavaa. Kunkin luvun aloittaa pienimuotoinen tarina, jossa maailmaa katsotaan hetken aikaa myyrän näkövinkkelistä. Näkökulman vaihdos tekee kirjasta kokonaisuutena raikkaamman. Hienoa on myös se, että kirjassa ei ole perinteistä kuvaliitettä, vaan tekstiä elävöittävät luontokuvittaja Seppo Leinosen upeat piirrokset. Pari valokuvaakin on mukana, mutta lähinnä kuriositeettina.
Mutta miksi kenenkään pitäisi olla kiinnostunut myyrästä? Myyrällä on selkeä paikkansa ja ekologinen lokeronsa luonnossa. Runsaslukuisena pikkunisäkkäänä se on tärkeä saaliseläin monelle pedolle, jotka eivät kauaa metsänsaloilla keikkuisi, jos myyrät katoaisivat tyystin. Myyrä on kiehtova esimerkki siitä, miten luonto on tuhansien vuosien evoluution tuloksena muodostunut yksikkö, josta yhden osan poistaminen voi johtaa arvaamattomiin seurauksiin. Tästä ja monesta muusta syystä Myyrän salainen elämä on vahva kandidaatti tämän vuoden tietokirjallisuuden Finlandia -ehdokkaaksi.
Mitä muut ovat sanoneet samasta teoksesta:
"Myyrän salainen elämä on selkeä, monipuolinen ja mielenkiintoinen teos." – Joni / Kirjavinkit
