Annastiina Heikkilä: Miksi Ranska raivoaa?

Ranskan keltaliivien ensimmäinen mielenosoituslauantai 17. marraskuuta 2018 keräsi noin 280 000 mielenosoittajaa eri puolille maata. Poikkeuksellista oli mielenosoitusten laaja-alaisuus ja se, että lähes puolet mielenosoittajista oli naisia. Keltaisiin huomioliiveihin – jollainen pitää lain mukaan löytyä jokaisesta ranskalaisesta autosta – pukeutui niin pienyrittäjiä, työntekijöitä, eläkeläisiä kuin työttömiäkin.

Tätä kirjoittaessa protestointi jatkuu Ranskassa edelleen. Annastiina Heikkilän Miksi Ranska raivoaa? käy läpi Ranskan keltaliiviliikkeen kiihkeimmän kauden ja pyrkii vastaamaan siihen, mikä sai ranskalaiset kapinoimaan ja vandalisoimaan ympäristöään ennennäkemättömällä tavalla.

Mielenosoittajien suuttumus henkilöityi alusta lähtien yhteen mieheen: Ranskan presidentti Emmanuel Macroniin, joka oli tehnyt rakettimaisen nousun Ranskan politiikan kovimpaan ytimeen. Tuoreena kasvona Macronin uskottiin kykenevän muuttamaan ranskalaista yhteiskuntaa perinpohjaisesti ja nopeasti. Yksi Macronin keskeisiä vaalilupauksia oli ollut omaisuusveron poistaminen, minkä hän toteuttikin varsin nopeasti valtaan päästyään. Todellista suuttumusta aiheutti kuitenkin polttoaineveron korotus, jolla oli tarkoitus taistella ilmastonmuutosta vastaan.

Polttoaineen hinnan kasvu kokonaisen mellakan syynä voi tuntua ylimitoitetulta, mutta todellisuudessa kyse oli vain päätöksestä, joka sytytti vuosikymmeniä kyteneen tyytymättömyyden ilmiliekkeihin. Miksi Ranska raivoaa? keskittyykin yksittäisten päätösten taustalla oleviin juurisyihin ja erittelee niitä kiitettävällä tarkkuudella.

Erityisen mielenkiintoista on brittiläisen tietokirjailijan David Goodhartin alkujaan esittämä havainto siitä, kuinka globalisaatio on tuonut toisaalta vaurautta mutta luonut myös merkittävää alueellista eriarvoisuutta. Samalla sosiaalinen liikkuvuus on hyytynyt, eivätkä ihmiset enää välttämättä kykene enää etenemään yhteiskunnan alemmista kerroksista ylempiin. Merkittävä osa liberaaleista ja kansainvälisistä äänestäjistä ei ymmärrä syrjäkylien ihmisiä tai heidän huoliaan – eivätkä jälkimmäiset myöskään kaupunkilaisten todellisuutta. Politiikasta on siis tullut kamppailua globalisaation voittajien ja häviäjien kesken.

Täysin tiivis Heikkilän analyysi keltaliivimellakoista ei ole, sillä kirjoittaja ei juuri ota kantaa Macronin päätökseen poistaa Ranskasta omaisuusvero. Kirjassa veron poistaminen ”saattoi olla taloudellisesti perusteltua, mutta symbolisesti se oli riskialtista.” Kyse ei kuitenkaan ole vain symboliikasta vaan siitä, että omaisuusveron poistaminen lisää hyvin todennäköisesti yhteiskunnallista eriarvoisuutta, joka siis oli yksi keltaliiviliikkeen kapinan pääsyistä. Olisiko veron poistamisen problematiikkaa voinut analysoida hieman syvemmin?

Tästä pienestä puutteesta huolimatta Miksi Ranska raivoaa? on pätevä ja sujuva esitys Ranskan keltaliiviliikkeen kapinan taustoista. Samalla kirja auttaa ymmärtämään myös muita Euroopan politiikan muutosvirtoja brexitistä oikeistopopulismin suosioon.

Mitä muut ovat sanoneet samasta teoksesta:

”[Miksi Ranska raivoaa?] on vetävästi kirjoitettu reportaasi ja avaa paljon lisää ranskalaista kulttuuria ja politiikkaa.” – Sateenkaarenmaalari

”Annastiina Heikkilän ’Miksi Ranska raivoaa? Macron ja keskiluokan kapina’ on enemmänkin tietokirja presidentti Emmanuel Macronista kuin keltaliiveistä.” – Spektaakkeliyhteiskunta

”Annastiina Heikkilän kirjassa on tehty laaja analyysi reporttimaiseen tapaan keltaliiviliikkeestä ja Macronin presidenttikauden alusta.” – Luettua ja maistettua

Annastiina Heikkilä. Kuva: Miikka Pirinen / S&S.

Kirjan tiedot:
Annastiina Heikkilä
Miksi Ranska raivoaa?
Schildts & Söderströms
220 s.

Arvio on julkaistu aiemmin Voima-lehden numerossa 1/2020 ja Voima-lehden verkkoversiossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.