Varsin moni japanilainen teos kääntyy suomeksi vasta, kun se on saanut nimeä ja näkyvyyttä englanniksi. Tämä pätee esimerkiksi Hiromi Kawakamiin, Haruki Murakamiin ja Sayaka Murataan. On vaikea sanoa, mistä tämä johtuu, mutta ehkä kääntäjien on helpompi vakuuttaa kustantaja siitä, että kirjalle on kysyntää, kun kirja on tavalla tai toisella noteerattu anglosaksisilla markkinoilla. Tämä pätee toki yhtä lailla myös esimerkiksi kiinalaiseen kirjallisuuteen. Niin tai näin, suurin osa alkujaan japaniksi ilmestyneistä kirjoista käännetään suomeksi tätä nykyä suoraan japanista.
Kirjan tiedot
Sayaka Murata
Maan asukit
Suom. Raisa Porrasmaa
Gummerus
238 s.
Sayaka Murata debytoi suomeksi mainiolla Lähikaupan nainen -romaanillaan, joka kommentoi kirpeän satiirisesti naisen asemaa japanilaisessa yhteiskunnassa. Kirjan päähenkilö Keiko oli tyytyväinen asemaansa lähikaupan myyjänä, vaikka hänen olisi pitänyt avioitua, hankkia lapsia ja jäädä hoitamaan niitä kotiin.
Maan asukit ilmestyi japaniksi parisen vuotta Lähikaupan naisen jälkeen. Uusi teos ei ole jatkoa Lähikaupan naiselle, mutta sen perusasetelma on sama eli yksilön toiveiden ja yhteiskunnan odotusten välinen ristiveto. Lähikaupan naiseen verrattuna Maan asukkien ote on kuitenkin absurdimpi ja fantastisempi, ja Murata koettelee rajoja entistäkin voimakkaammin.
Maan asukkien keskushahmo on Natsuki, joka ei pienenä tyttönä voi käsittää aikuisten maailmaa. Sielunkumppanin Natsuki löytää serkustaan Yūsta, jonka selitys omalle ulkopuolisuuden tunteelleen on siinä, että hän on oikeasti kotoisin ulkoavaruudesta, Pohapipinpobopia-planeetalta. Serkusten vanhemmat pakottavat lapset kuitenkin erilleen.
Tämän jälkeen kirja siirtyy toiselle aikatasolle, jossa Natsuki on kasvanut aikuiseksi. Toisin kuin Lähikaupan naisen Keiko, Natsuki elää ulkoisesti yhteiskunnan edellyttämällä tavalla ja on esimerkiksi mennyt naimisiin. Suhde aviomies Tomōmiin on kuitenkin täysin platoninen ja kummankin osapuolen hyväksymä käytännöllinen ratkaisu, joka auttaa välttämään molempien sukulaisten häiritsevät kysymykset. Yū-serkkuun Natsuki ei pidä edes aikuisena yhteyttä.
Vieraantuneisuuden tunteen ohella kirja käsittelee myös aseksuaalisuuden teemaa, mikä on Japanissa erityisen hankala aihe, sillä maa on jo pitkään kamppaillut hyvin alhaisen syntyvyyden kanssa. Natsuki ja Tomōmi kutsuvatkin heitä ympäröivää yhteiskuntaa Tehtaaksi, jonka osasina ihmisten tehtävä on tuottaa vain jälkeläisiä jättimäisen koneiston liikkeen ylläpitämiseksi. Platoninen suhde tarkoittaa kuitenkin sitä, etteivät Natsuki ja Tomōmi toimi Tehtaan olettamalla tavalla, ja ulkoinen paine toimia toisin kasvaa pikkuhiljaa.
Maan asukit ei ole miellyttävä vaan iloton ja paikoin jopa makaaberi kirja. Se on kirja ihmisistä, jotka eivät halua tai kykene asettumaan yhteiskunnan heille asettamaan muottiin. Lukukokemuksena se ei ole ehkä yhtä vaikuttava kuin Lähikaupan nainen, mutta synkässä satiirisuudessaan osoitus, että japanilaisessa kirjallisuudessa uskalletaan käsitellä myös yhteiskunnallisia tabuja. Suomentaja Raisa Porrasmaa on jälleen tehnyt hienoa työtä.
Mitä muut ovat sanoneet samasta kirjasta:
