Category Suomalainen kaunokirjallisuus

Olli Sarpo: Vajantoja

ka tiivistää olennainen? Olli Sarpon novellikokoelmien trilogia huipentuu viimeiseen osaan, jonka yhdistävä tekijä on edellisten osien tavoin jokin suomen kieliopin sijamuoto. Vajanto on abessiivin vanhentunut suomenkielinen nimitys, joka ilmaisee jonkin asian puuttumista. Kirja- ja puhekielessä sitä käytetään verrattain harvoin. Tarkoittaako tämä sitä, että elämämme on täynnä iloa ja riemua, josta ei puutu mitään, kun emme kerran käytä puutetta ilmaisevaa sijamuotoa?

Lue lisää

Katja Keisala: Kuubalainen serenadi unelmoiville naisille

Monikulttuurisuutta ei ole suomalaisessa kaunokirjallisuudessa käsitelty kovinkaan kattavasti. Katja Keisalan Kuubalainen serenadi unelmoiville naisille tarkastelee aihetta kirpeästi suomalaisen naisen ja kuubalaisen miehen solmiman avioliiton kautta. Tapahtumat etenevät nopeasti: satunnainen kohtaaminen johtaa suhteeseen, ja pian ollaankin raskaana ja naimisissa. Suhde toisesta kulttuurista tulevan kanssa osoittautuu kuitenkin enemmän kuin hankalaksi, sillä naimakauppaan ei kuulu pelkästään miestä vaan… Lue lisää

Anu Joenpolvi: Poutaa ja perunankukkia

”Sydänlämpöistä ja kutkuttavaa, aitoa maalaisromantiikkaa”, luvataan Anu Joenpolven esikoisromaanin kannessa. Rantakylä-nimisen sarjan aloittava Poutaa ja perunankukkia kertoo parikymppisestä Liinasta, joka epäonnistuneen suhteen jälkeen ottaa tuumaustauon elämässään, irtisanoutuu työstään ja muuttaa kesäksi maalle mummonsa kotitaloon. Sieltä hän löytää mummonsa ja tuntemattoman miehen välisiä kirjeitä, jotka jo edesmennyt mummo oli halunnut syystä tai toisesta säästää. Ennen pitkää… Lue lisää

Tuomas Lius: Sudenkorennon kesä

Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välisestä kylmästä sodasta riittää ammennettavaa. Kahden suurvallan välinen kilpavarustelu ja kamppailu oli poikkeuksellinen ajanjakso, jonka aikana Suomessa taiteiltiin toinen jalka idässä ja toinen lännessä, kunnes Neuvostoliitto romahti. Tuomas Liuksen trilleri Sudenkorennon kesä sijoittuu kahdeksankymmentäluvulle, jolloin kylmän sodan välinen kilpailuasetelma oli kääntynyt jo selvästi Yhdysvaltojen hyväksi.

Lue lisää

Kalle Päätalo: Ihmisiä telineillä

Kirjallisuuden professori Juhani Niemi arvioi jo 1980-luvulla, että tulevat sukupolvet tuskin olisivat kiinnostuneita Kalle Päätalosta. Kiinnostus on toki laantunut, eivätkä Päätalon kirjojen hinnat divareissa huimaa päätä – jos niitä hyllyistä edes tänä päivänä löytyy. Kirjailijan kotipaikkakunnalla Taivalkoskella juhlitaan toki edelleen joka vuosi Päätaloviikkoja, ja lukihan kirjailijan tyttärentytärkin Vilja Päätalo vaarinsa Iijoki-sarjan kaikki 26 osaa muutama… Lue lisää