Category Kaunokirjallisuus

Antti Halme: Rokkikukkopilli

0 kommenttia Atena Kustannus, Halme Antti, Kirja-arviot, Suomalainen kaunokirjallisuus
Rokkikukkopilli-kirjan kansi. Kannessa sinisellä pohjalla nyrkissä oleva käsi, jossa on tatuoituna vuoristorata. Lisäksi sitaatti: Halme kirjoittaa tiivistä ja iskevää tekstiä, jonka lukeminen käy kuin itsestään.

Tästä asetelmasta ponnistaa Antti Halmeen romaani Rokkikukkopilli. Halme kirjoittaa tiivistä ja iskevää tekstiä, jonka lukeminen käy kuin itsestään. Kerrontaa ryyditetään runsaalla määrällä englanninkielisiä lainasanoja, mikä sopii sinänsä kirjan teemaan ja sen hahmojen suuhun. Joissakin kohdissa suomalainen vastine olisi tosin ollut parempi vaihtoehto. Esimerkiksi manbun kääntyy suomeksi luontevasti esimerkiksi mutturaksi. Tekstiin on myös jäänyt muutama harmillinen… Lue lisää →

Marko Hautala: Kuolleiden valssi

0 kommenttia Hautala Marko, Kirja-arviot, Suomalainen kaunokirjallisuus, Tammi
Kuolleiden valssi -kirjan kansi. Kannessa kaksi juhla-asuihin pukeutunutta luurankoa tanssivat keskenään. Lisäksi sitaatti: Kuolleiden valssi ei kulje tasaisen tylsässä tahtilajissa.

Yhteensä kymmenen kertomusta käsittävä Kuolleiden valssi on kauhukirjailija Marko Hautalan ensimmäinen novellikokoelma. Suurinta osaa kokoelman teksteistä ei ole aiemmin julkaistu missään muodossa. Novelleja Hautala on kuitenkin kirjan jälkisanojen mukaan kirjoittanut jo pidempään, ja vanhin kokoelman teksteistä onkin kahdenkymmenen vuoden takaa. Siihen, että Hautala…

Lue lisää →

Benedict Wells: Yksinäisyyden jälkeen

0 kommenttia Aula & co, Käännetty kaunokirjallisuus, Kaunokirjallisuus, Kirja-arviot, Wells Benedict
Yksinäisyyden jälkeen -kirjan kansi. Keskellä seisovan miehen silhuetti keskellä peltoa. Lisäksi sitaatti: Yksinäisyyyden voi tulkita teoksessa monella tapaa.

Aikana, jolloin melkein kaikki kirjat tuntuvat ammentavan jollain tapaa oikean elämän henkilöistä ja tapahtumista, on tavallaan hämmentävää lukea romaani, joka on puhtaasti fiktiivinen. Saksalais-sveitsiläisen Benedict Wellsin neljäs romaani Yksinäisyyden jälkeen on hänen ensimmäinen suomennettu teoksensa, joka ilmestyi alkukielellä jo vuonna 2016. Kirja palkittiin ilmestymisvuotenaan muun maussa Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnolla. Suomennoksesta vastaa pitkän linjan kääntäjä Raimo… Lue lisää →

Olli Sarpo: Vajantoja

0 kommenttia Kaunokirjallisuus, Kirja-arviot, Reuna, Sarpo Olli, Suomalainen kaunokirjallisuus
Vajantoja -kirjan kansi. Kannessa on tuoli, jossa on kenkä, josta kasvaa ruusu. Tuolin yhtä jalkaa tukee pääkallo. Lisäksi sitaatti: Sarpon uusi novellikokoelma pureutuu siihen, kuinka kipeää erilaiset puutteet voivat tehdä.

ka tiivistää olennainen? Olli Sarpon novellikokoelmien trilogia huipentuu viimeiseen osaan, jonka yhdistävä tekijä on edellisten osien tavoin jokin suomen kieliopin sijamuoto. Vajanto on abessiivin vanhentunut suomenkielinen nimitys, joka ilmaisee jonkin asian puuttumista. Kirja- ja puhekielessä sitä käytetään verrattain harvoin. Tarkoittaako tämä sitä, että elämämme on täynnä iloa ja riemua, josta ei puutu mitään, kun emme kerran käytä puutetta ilmaisevaa sijamuotoa?

Lue lisää →

Agatha Christie: Eikä yksikään pelastunut

2 kommenttia Christie Agatha, Käännetty kaunokirjallisuus, Kirja-arviot, WSOY
Eikä yksikään pelastunut -kirjan kansi ja sitaatti: Eikä yksikään pelastunut on kiistatta dekkarikirjallisuuden klassikko, jonka vaikutus lajityyppiin on ollut merkittävä.

Vuonna 1939 Eurooppa oli uuden suursodan partaalla. Dekkarikirjailija Agatha Christietä tämä ei hidastanut, sillä kynä sauhusi Oxfordshiren Winterbrookissa entiseen tahtiin. Christie oli keskellä tuotteliainta ja taiteellisesti tasokkainta luomiskauttaan, jonka aikana hän kirjoitti useammankin lajityyppiin kuuluvan klassikon. Jo pelkästään Idän pikajunan arvoitus, Kuolema Niilillä ja Eikä yksikään pelastunut julkaistiin 1930-luvulla.

Lue lisää →