Poliittinen kuohunta vaikutti syvästi nuoreen Alisaan, joka viimein vuonna 1926 pakkasi laukkunsa ja muutti Yhdysvaltoihin. Uudessa kotimaassaan hän loi uran elokuvakäsikirjoittajana ja erityisesti romaanikirjailijana, mutta profiloitui myös talousajattelijana ja filosofina. Samalla hän myös otti nimen, jolla jälkipolvet hänet paremmin tuntevat: Ayn Rand.

Jussi Jalosen Ayn Rand – kapitalismin valtiatar ei ole klassinen elämäkerta vaan enemmänkin läpileikkaus Randin filosofiasta. Keskeisintä Randin ajattelussa oli yksilö, jonka toimintaa valtion kaltainen kollektiivi ei missään tilanteissa saanut suitsia. Valtion tehtävä oli lähinnä suojata omaisuutta ja puuttua yksilöiden välillä mahdollisesti puhkeaviin sopimuksellisiin riitoihin. Kahlitsematon laissez-faire-kapitalismi jauhaisi lopulta hyvinvointia kaikille.

Vahvimmin Randin ajattelu näkyy tämän päivän poliittisessa oikeistossa, mutta Jalonen nostaa teoksessaan esiin myös Randin käsityksen maskuliinisuudesta ja hänen vaikutuksensa esimerkiksi populaarikulttuuriin. Teos keskittyy erittelemään Randin ajattelua eikä juuri esitä kommentteja puolesta tai vastaan. Se ei myöskään ole tarpeen, sillä Randin ristiriitainen ajattelu ja hänen sokeat pisteensä huomaa teosta lukiessa myös ilman ylimääräistä osoittelua.

Rand suhtautui esimerkiksi rasismiin äärimmäisen kielteisesti. Samalla hän kuitenkin vastusti Yhdysvaltain kansalaisoikeuslakia, joka kielsi kaiken ihonväriin liittyvän syrjinnän. Randin mukaan tämä loukkasi yrittäjiä, jotka palvelivat kahviloissaan vain vaaleaihoisia. Rand suhtautui nihkeästi myös Amerikan alkuperäiskansoihin, joiden ”kehittymätön” kulttuuri oli sietänytkin tulla eurooppalaisten jyräämäksi.

Randin yksilön vapautta korostava ajattelu ei ole menettänyt hohtoaan, vaikka vuoden 2008 finanssikriisi näyttikin alkuun osoittavan yksilöllisen voitontavoittelun ja keinottelun turmiollisuuden. Erityisen huonosti randilainen ajattelu sopii kuitenkin juuri tähän aikaan, kun koko maailma kamppailee ilmastonmuutoksen kaltaisen globaalin ongelman parissa. On nimittäin täysin selvää, että ilmastonmuutosta ei ratkaista yksilötasolla, vaan sen lisäksi tarvitaan myös kollektiivisia ratkaisuja ja sopimuksia. Mikäli Rand eläisi, hän olisi asiasta todennäköisesti eri mieltä, sillä hän suhtautui kielteisesti myös kollektiiviseen luonnonsuojeluun.

Randin ajattelusta voi olla montaa mieltä, mutta sen tunteminen on keskeistä poliittisen oikeiston ymmärtämisessä. Ayn Rand – kapitalismin valtiatar onkin erinomainen johdatus randilaisuuteen, ja kirjan soisi löytyvän ennen kaikkea eri tavalla ajattelevien lukulistalta.

Mitä muut ovat sanoneet samasta kirjasta:

"[– –] Rand profiloituu kirjassa melko vaikeaksi ihmiseksi, joka ei hyväksynyt kritiikkiä tai omasta näkökulmastaan poikkeavia kantoja." – Mikko Poutanen / politiikasta.fi

"Ayn Rand. Kapitalismin valtiatar esittelee ja kommentoi asiantuntevasti ja luettavasti hänen elämäänsä, toimintaansa, ajatteluaan ja vaikutustaan." – Ilkka Pirttilä / Agricola – Suomen humanistiverkko

"Ajankohtainen kirja on [– –] tämän vuoden huippuja." – Titta Lindström / Kirjavinkit

Arvio on julkaistu aiemmin lyhennettynä Voima-lehden numerossa 10/2019 ja Voiman verkkosivuilla.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: