Muinaisajasta teollistumisen kynnykselle

Ruotsalaistutkijan kunnianhimossa ei ole moittimista, kun pyrkimyksenä on kertoa esiteollisen ajan taloushistoria reilussa neljässä sadassa sivussa. Suomeksi tällaisia esityksiä ei ole juuri julkaistu, joten opiskelijoiden kädet ovat kuluttaneet tähän mennessä lähinnä kahta teosta: Eino Jutikkalan Uuden ajan taloushistoriaa (1953) sekä Rondo Cameronin käännöskirjaa Maailman taloushistoria paleoliittiseltä kaudelta nykypäivään (1995).

Söderbergin kirja on kaksiosaisen kirjasarjan ensimmäinen osa, joskin toinen, niin ikään ruotsalaisen Lennart Schönin kirjoittama teollista aikaa käsittelevä opus julkaistiin suomeksi jo muutama vuosi sitten. Uusi painos toisesta osasta julkaistaan tänä syksynä. Kummassakin kirjassa paino on sanalla maailma, sillä Euroopan lisäksi käydään läpi niin Kiinan, Afrikan kuin löytöretkiä edeltävän Amerikankin taloushistoriaa. Schöniin verrattuna Söderberg on kantaaottavampi kirjoittaja, joka ei vaikene historian varjopuolista. Eurooppalaisten mukanaan tuomat taudit tappoivat miljoonia Amerikan alkuperäisasukkaita, ja laajamittainen orjakauppa Afrikassa loi pohjan mantereen alikehitykselle.

Islamilainen maailma oli monella tapaa Eurooppaa edellä aina 1000-luvulle saakka, minkä jälkeen painopiste alkoi kääntyä Euroopan eduksi. Kirja pyrkiikin vastamaan mielenkiintoiseen kysymykseen, miksi näin kävi? Miten Euroopan onnistui pyyhkiä ohi tiedettä ja oppineisuutta arvostavasta islamilaisesta maailmasta ohi? Yksi ratkaiseva tekijä oli tieto ja sen levittäminen, Euroopassa kirjapainot olivat tuutanneet ulos painotuotteita vuosisatoja siinä vaiheessa, kun tekniikka otettiin käyttöön Lähi-idässä. Ironista on se, että paperi oli alkujaan kiinalainen keksintö, ja juuri arabit olivat tuoneet sen mukanansa Eurooppaan.

Tieto oli kuitenkin vain yksi palanen siinä palapelissä, jonka myötä Eurooppa nousi teollisella ajalla maailmantalouden keskipisteeksi. Söderberg toteaa varsin selväsanaisesti, että esimerkiksi ilman fossiilisten polttoaineiden valjastamista talouden käyttöön, vastaava kehitys ei olisi missään nimessä ollut mahdollinen. Seurauksena oli, kuten hyvin tiedämme, valtava määrä (taloudellista) hyvää, mutta myös globaali ilmastonmuutos, johon mukautuminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi.

Kirjan käännös on sujuva ja virheetön. Suomentaja Paula Autio on tehnyt hienoa työtä. Ainoa moite tulee kirjan nidotusta ulkoasusta. Perusteos, josta tulee tarkastaneeksi asioita kerta toisensa jälkeen, ansaitsisi ympärilleen kovat kannet.

Kirjan tiedot:
Johan Söderberg
Maailman taloushistoria – esiteollinen aika
Vastapaino
Suom. Paula Autio

Arvostelu julkaistu aikaisemmin Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta -lehden numerossa 4/2017.

Facebook Comments