Mo Yan: Seitsemän elämääni

Kaikki eivät sulattaneet kiinalaisen Mo Yanin saamaa kirjallisuuden Nobel-palkintoa kaksi vuotta sitten. Nobelisti Herta Müller kuvasi palkitsemista tuoreeltaan katastrofiksi. Kommentin taustalla ei ollut Mo Yanin mittavan kirjallisen tuotannon laatu vaan politiikka. Salman Rushdie kutsui Mo Yania ”nyhveröksi”, kun hän ei suostunut allekirjoittamaan vetoomusta Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Liu Xiaobon vapauttamisen puolesta. Syntisäkki on revetä liitoksistaan, kun sinne heitetään vielä tieto Mo Yanin kuulumisesta Kiinan kommunistiseen puolueeseen.

Ulkopuolelta on kuitenkin helppo huudella. Kiinassa taiteentekijöiden asema on aina hankala, koska tavalla tai toisella heidän taiteensa peilaa heidän suhdettaan Kiinan autoritaariseen hallintoon. Mo Yan voisi olla Liu Xiaobo, mutta hän on valinnut toisen tien.

Tämä ei tarkoita, että Mo Yanin proosa olisi kommunismia ihannoivaa. Seitsemässä elämässäni toisen maailmansodan jälkeisestä Kiinasta piirretään jokseenkin raadollinen kuva. Maagisen realismin keinoin Mo Yan tekee pilkkaa lähes kaikista – myös itsestään. Siellä täällä kirjan sivuilla esiin pompahtaa ärsyttävä kommunistikloppi Mo Yan, joka eräässä kohtauksessa vakoilee naapurin uskotonta rouvaa, saa talon lähellä olevasta sähkötolpasta iskun ja pissaa housuunsa.

Seitsemän elämääni kertoo maanomistaja Ximen Naosta, joka vallankumouksen pyörteissä teloitetaan, ja joka lopulta syntyy uudelleen aasina, sitten sonninmullikkana ja niin edespäin. Eri inkarnaatioiden kautta käydään läpi Kiinan kansantasavallan väkivaltaista historiaa perin kolkosti naureskellen.

Teos kulkee paikoin hitaasti ja vaikeaselkoisesti, mikä saattaa johtua siitä, että kirjailija väittää kirjoittaneensa tiiliskiven aikanaan 42 päivässä – käsin. Samalla se kuitenkin hyppää notkeasti todellisuudesta taianomaiseen unijaksoon, jossa sonniksi uudelleensyntynyt Ximen Nao esittelee kuolleiden lapsien sieluille voimistelijataitojaan.

Erityismaininnan ansaitsee kääntäjä Riina Vuokko, joka on kääntänyt teoksen huolellisesti suoraan Kiinasta. Muitakin (lue: halvempia) vaihtoehtoja olisi varmasti ollut, mutta näin massiivisen romaanin kääntäminen valaa uskoa siihen, että kirjankustantamoiden fokus on tänä päivänä taiteessa eikä tuotteessa.

Kirjan tiedot:
Mo Yan
Seitsemän elämääni
Otava
Suom. Riina Vuokko
730 s.

Arvostelu on julkaistu aikaisemmin Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta -lehden numerossa 1/2014.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.