Karl Marxin Kommunistisesta manifestista nimensä lainaava kirja kertoo sekin erään maailman romahduksesta. Nuoren irlantilaiskirjailijan esikoinen sijoittuu glasnostin ja perestroikan aikaiseen Neuvostoliittoon. Tärkeä kiinnepiste on Tšernobylin ydinonnettomuus, joka kuvastaa koko sosialistisen järjestelmän rappiota ja mädännäisyyttä.
Mckeonin teos tuo monessa kohtaa mieleen nobelisti Svetlana Aleksijevitšin dokumenttiromaanin Tšernobylistä nousee rukous (lue arvio täältä), ja kirjailija mainitseekin teoksen lopun lähdeluettelossaan. Ja hyvä että mainitseekin, sillä monet Tšernobyliin sijoittuvien jaksojen yksityiskohdat löytyvät myös Aleksijevitšin erinomaisesta teoksesta.
Lienee epäreilua verrata esikoista nobelistin pääteokseen, mutta on silti vaikea keksiä, miksi jälkimmäisen luettuaan haluaisi tarttua McKeonin kirjaan. Kaunokirjallinen muoto ei vain tavoita aihetta samalla syvyydellä kuin karu ja paljas dokumenttiromaani. Aleksijevitšin oikeilta ihmisiltä esiin kaivamat todistukset tuntuvat voimakkaammilta, kuin McKeonin romaania varta vasten luotujen henkilöhahmojen ahdinko. Suomennos on hyvin tehty, mutta tarinana Kaikki pysyväinen haihtuu pois ei tee sen kummempaa vaikutusta.
Kirjan tiedot:
Darragh McKeon
Kaikki pysyväinen haihtuu pois
Atena
Suomentanut Ulla Lempinen
369 s.
Arvostelu on julkaistu aikaisemmin Le Monde diplomatique & Novaja Gazeta -lehden numerossa 4/2016.