Novellin japanilainen mestari

Japanilaista kirjallisuutta on suomennettu meillä laajalti. Poikkeuksellisesti myös jo kuolleiden kirjailijoiden suomennoksia tippuu markkinoille aika ajoin. Ryūnosuke Akutagawa (1892–1927) on yksi tällainen. Japanissa hän on edelleen suuresti arvostettu ja luettu klassikko, mutta suomalaisille lukijoille kirjailija on tähän mennessä ollut suhteellisen tuntematon. Novellikokoelma korjaa tilannetta ja esittelee kymmenen Akutagawan tunnetuinta tarinaa yksissä kansissa.

Kokoelmaan valitut novellit pyrkivät korostamaan Akutagawan tuotannon monipuolisuutta. Mukana onkin japanilaisesta mytologiasta ammentavia tarinoita, arkisempia kertomuksia, yhteiskunnallista satiiria ja omaelämäkerrallisuutta. Tarinoiden laatu pysyy yhtä poikkeusta lukuun ottamatta korkeana läpi kokoelman, mistä osakiitos kuuluu Markus Mäkisen erinomaiselle suomennokselle. 1900-luvun alkupuoliskolla kirjoitetut tarinat kiinnostavat ja tuntuvat relevanteilta vielä tänäkin päivänä.

Novellit on aseteltu kokoelmassa julkaisujärjestykseen. Myyttistä kuvastoa lainataan vahvimmin kirjan alkupuolella, minkä jälkeen kuvaus vaihtuu Akutagawan aikaisen Japanin ja sen yhteiskunnan tarkasteluun. Kirjan päättää kaksi pidempää novellia, ”Kappa” ja ”Hammasrattaat”, joita pidetään tekijänsä parhaimpina töinä.

”Kappa” kertoo miehestä, joka myyttistä kappa-olentoa jahdatessaan putoaa kuoppaan, jonka kautta päätyy kappojen asuttamaan maailmaan. Yhteys muuan Lewis Carrolliin on aika ilmeinen, eikä tämä ole ihme, sillä Akutagawa ammensi kiinalaisen kirjallisuuden ohella myös länsimaisesta kirjallisuudesta. Akutagawan ”ihmemaa” ei kuitenkaan ole fantasiamaailma vaan enemmän tai vähemmän ihmisten maailman kaltainen, sisältäen tosin tukun melkoisia erityislaatuisuuksia. Kokoelman muihin novelleihin verrattuna tarina on kuitenkin tolkuttoman naiivi ja epäonnistunut yritelmä jonkinlaisesta yhteiskunnallisesta satiirista.

Vahvasti omaelämäkerrallinen ”Hammasrattaat” taas on makaaberi tarina miehestä, jonka mielenterveys on alkanut rakoilla. Akutagawa itse oli adoptoitu lapsena toiseen perheeseen äidin mielenterveysongelmien vuoksi, mikä loi pysyvän varjon Ryūnosuken elämään. Hammasrattaat-novellista voi päätellä Akutagawan kokeneen romahtavan mielenterveyden kauhut omakohtaisesti:

”Äkkiä huomasin, että näkökenttääni oli ilmaantunut jotain outoa. Mitäkö? Läpikuultavia, taukoamatta kieppuvia hammasrattaita. Olin kokenut tämän monta kertaa ennenkin. Hammasrattaita ilmaantui vähältä yhä enemmän ja enemmän kunnes ne peittävät puolet näkökentästäni, mutta sitä ei kestä kauan.”

Novellin ahdistava ja painostava tunnelma tulee iholle asti. Entistä raadollisemman siitä tekee se, että Akutagawa surmasi itsensä unilääkkeillä ja novelli julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen.

Kymmenen novellia on vain murto-osa noin 150 novellista, jotka Akutagawa kirjoitti lyhyeksi jääneen elämänsä aikana. Sitä suuremmalla syyllä Hammasrattaat kuuluu kiistattomasti jokaisen japanilaisen kirjallisuuden ystävän kokoelmiin. Yhtä notkahdusta lukuun ottamatta se osoittaa Akutagawan kirjallisen perinnön laadun ja voiman vielä tänäkin päivänä.

Ryūnosuke Akutagawa. Kuva: Wikimedia Commons.

Kirjan tiedot:
Ryūnosuke Akutagawa
Hammasrattaat
Suomentanut Markus Mäkinen
Aporia

Facebook Comments